Roskilde-tärpit osa 3

Sillä aikaa, kun vielä lajittelen loppuja kiinnostavia esiintyjiä ryhmiin, joissa ne olisi järkevää esitellä, isketään tänne pois alta nämä itsestäänselvät tsekattavat. Seuraavat tulisi tsekata siitä huolimatta, onko niitä nähnyt aikaisemmin tai kiinnostaako esiintyjä muuten niin paljoa. Jos ei koko keikalle löydy kiinnostusta, tsekkaa ainakin sen verran, että voit kotopuolessa kertoa kavereille ;-)

Josko sitä lähtisi liikkeelle kaikista selvimmällä eli Radioheadilla. Näin pari Radiohead-aiheista tatuointia omistavana ei varmaankaan tarvitse esittää edes neutraalia otetta tähän aktiin. Radiohead on maailman paras bändi, ja se siitä. Musiikkinerot ovat valinneet tämän kesän festivaalikeikkansa ekologisesti kunnostautuneimmista vaihtoehdoista, ja tämä jäi kesän ainoaksi mahdollisuudeksi nähdä Radiohead Pohjoismaissa. Varaudu kuitenkin, ettei kyseessä ole maailman paras keikka, koska bändi on parhaimmillaan pienemmillä areenoilla. Paine festivaaliyleisössä nimittäin nousee korkeaksi Roskilden hyvistä turva-aidoista huolimatta, eikä Exit music (for a film):n kaltaiset kappaleet ole parhaimmillaan, kun ympärillä jyllää pitti.


Toisena mainittakoon musiikilliseen kehitykseeni voimakkaasti vaikuttanut The Hellacopters. Legendaarinen ruotsalainen kitaravetoinen katurock-bändi on ilmoittanut lopettavansa toimintansa tämän kiertueen jälkeen. Vaikka arvailla voisi, että ruotsalaiset a) poikkeavat hyvästelemässä Suomenkin esimerkiksi syyskiertueen merkeissä b) tekevät comebackin joskus tulevaisuudessa, en aio ottaa riskiä. Vaikka The Hellacoptersin parhaimmat vuodet ovatkin jo takana eikä uusi materiaali ole jaksanut kiinnostaa vuosiin, aion nostalgisoida No Song Underheardia kyynel silmässä. High Visibility kuulostaa muuten edelleen ihan yhtä hyvältä levyltä kuin vuonna 2002! Silloin se soi soittimessani tauotta, ja koko kesän kohokohta oli, kun näin yhden lempibändeistäni ensimmäistä kertaa ensimmäisessä Provinssissani.

Yhdeksi pääesiintyjäksi kiinnitetty Neil Young pitää tsekata jo pelkästään klassikon statuksensa vuoksi. En varmastikaan pysty tarjomaan Youngille
ansaitsemaansa arvostusta, koska olen perehtynyt miehen materiaaliin vain pintapuolisesti, mutta aion olla silti paikalla. Roskilde on kerännyt joka vuosi yhtä isoja legendaarisia nimiä festivaaleillensa, ja täällä päässä alkaa ihmetyttää, kuinka pitkälle niitä edes enää riittää. Viime vuonna menneitä vuosikymmeniä edusti The Who, ja sitä edellisenä Bob Dylan ja Roger Waters. Jälkimmäinen heitti kyseisenä vuonna niin ikimuistoisen päätöskeikan festivaaleille, etten uskalla jättää katsomatta enää yhtään näitä vanhoja konkareita.

Nick Cave on myös paikanpäällä. Vaikka monien muiden tapaan olisin mieluiten nähnyt herran The Bad Seedsin kanssa, ei auta valittaa, kun pääsee todistamaan miehen livenä Grindermanissa. Tästä sivuprojektista en oikeastaan osaa sanoa hölkäsenpöläystä, sillä olen kuullut siltä vain viisi kappaletta, mutta siinä on Nick Cave!!!!!11 Eikä ne viisi kappalettakaan huonoja ole olleet, päinvastoin.

Neilin ja Grindermanin tapaan liian vähälle huomiolle ovat jääneet myös sekä Goldfrapp että My Bloody Valentine. Joskus shoegazing-kaudella MBV:n Loveless oli kovassa pyörityksessä, mutta muu materiaali oli jäänyt käymättä läpi ennen kuin löysin tänä keväänä kirpparilta tuon Isn't Anything -vinyylin. Vaikka Loveless oli aikanaan varmasti tärkeämpi levy kuin jälkijunassa tulleena voin ikinä edes ymmärtää, on se hieno teos. Vaikka comebackit ovat yleensä arveluttavia, en silti malta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta hyväksi. Syystä tai toisesta minun on vaikeampi läheä tutustumaan jo tärkeän ja mittavankin uran rakentaneisiin artisteihin ja bändeihin kuin tuoreisiin lupauksiin. Tästä samaisesta syystä Goldfrappinkin materiaali on jäänyt muutamia hittejä ja uudempia kappaleita lukuunottamatta tuntemattomaksi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kyseessä on pidettävä duo, joten on kai korkea aika alkaa sivistää itseään ennen keikkaa, jolle on kuitenkin kaiken musiikillisen uskottavuuden (minkä?) nimissä mentävä.

Aika headliner-vetoisella linjalla mentiin tällä kertaa, joten jos sitä lupailisi ensi kattaukseen vähän maanalaisempaa materiaalia. Laskelmieni mukaan olisi vielä kymmenkunta esittelykertaa tehtävä, että saisin sanottua jotain kaikista esiintyjistä, joista sanottavaa löytyisi. Tässähän tulee ihan kiire. Vaan en minäkään ole vielä matkojani kuntoon. Tai edes miettinyt, koska ja millä sinne aion tupsahtaa. No worries.

MYSPACE-LINKIT:
- http://www.myspace.com/radiohead
- http://www.myspace.com/hellacopters
- http://www.myspace.com/neilyoung
- http://www.myspace.com/grinderman
- http://www.myspace.com/mybloodyvalentine
- http://www.myspace.com/goldfrapp