Katujen Äänet

Vantaalaisten nuorten jätkien vuonna 2010 perustama rokupumppu Katujen Äänet on varmasti tuttu nimi suomalaista punkimpaa musiikkia harrastavalle väestölle. Tätä kirjoittaessa diskografiasta löytyy vuonna 2011 julkaistu yhtyeen nimeä kantava EP, Airiston Punk-levyjen alkuvuodesta julkaisema Terveisiä lähiöön 7" sekä tänä keväänä julkaistu 6-biisinen Koko talvi sodassa, kyllä tytöt ymmärtää -EP.

Astetta passiivis-aggressiivisempaa sodankäyntiä.

Matiaksen (laulu, kitara), Jaakon (basso), Danin (kitara) ja Joonan (rummut) muodostama kvartetti nimeää vaikuttajikseen yhtyeitä kuten Leevi And The Leavings, Suomen Talvisota 1939-1940, Noitalinna Huraa! sekä Kollaa kestää. Edellä mainittujen lisäksi nostaisin uusimman julkaisun perusteella listan jatkeeksi Ratsian, Hassisen koneen ja Se. -bändin.

Koko talvi sodassa, kyllä tytöt ymmärtää -EP on tasalaatuinen ja tyylikäs kokonaispaketti. Omaan korvaan kaksi kappaletta on biisiseitsikosta ylitse muiden. Kauas pois on kaihoisa ja romanttinen Eppu Normaalin mieleen tuova kolmiminuuttinen, jonka vahva kertosäe on melodiakuljetukseltaan extended playn tarttuvinta antia. Mieleen nousee myös hieman Badding. Selvää hittipotentiaalia, hyvä pojat! Nyt tiedän mitä ikävä on vakuuttaa alusta alkaen kekseliäällä kitaratyöskentelyllään ja svengaavalla bassollaan. EP:n mittakaavassa jopa progressiivisiin sfääreihin kohoava pala päättyy kunniakkaaseen kitarasooloiluun. Hyvä biisi tämäkin.



Itse kaipaisin jotakin omaa vielä sanoituspuoleen. Nyt riimiparit kuten "unta / lunta" ja "luulin / kuulin"nostavat lähinnä punan korville. Matiaksen laulu on myös asia, joka herättänee eriäviä mielipiteitä. Välillä kuulostaa nerokkaalta eli Yarilta, mutta toisinaan (joskaan ei onneksi usein) lipsuu hieman Neumannin puolelle. Lisää rohkeutta peliin vaan perkele! Mutta kyllä tässä on tarjolla kaiken kaikkiaan hyvä, persoonallinen ja kehityskelpoinen lauluääni. Revittelykohdille erityiset kaksi peukkua.

Bändin livepreesensiä en ikäväkseni ole vielä kerennyt tarkistaa, mutta Youtube-videoiden perusteella tähän on saatava muutos ja äkkiä. Hienosti soitettu ja sovitettu levykäinen olisi mielestäni kaivannut asteen verran räkäisempää tuotantoa taustalleen eli LISÄÄ KYRPÄÄ!



Katujen Äänet keikalla:

24.11.2012 Vernissa, Vantaa
08.12.2012 Ravintola Pelimanni, Helsinki
15.12.2012 Varjobaari, Tampere

Facebook: http://www.facebook.com/katujenaanet
Luomustudio: http://www.luomustudio.fi/artistit/katujen-aanet
Youtube: http://www.youtube.com/channel/UCU79mHCnVudOXNvg2CJPGdw

Moderni Elämä – Pikkuveli / Yleiset syyt

Hienon kannen takana on Jyrki Nissinen. Ikävä kyllä sen vuoksi ette häntä kykene näkemään.

Modernin Elämän Pikkuveli / Yleiset syyt 7-tumake esittelee kaksi perinnetietoista suomirokkibiisiä. Juha Hindströmin, Jyri Paalangon ja Timo Lehtosen muodostama trio on aiheuttanut punkpiireissä hyvää sutinaa jo muutaman vuoden ajan, ja täytyy sanoa, että en ihmettele tätä laisinkaan. Käsittääkseni bändin aiemmasta julkaisukannasta löytyy ainoastaan Moderni Elämä: S/T 7”(?), mutta täytyy sanoa, että paketti on harvinaisen hyvin jo kasassa. Tällaista tyylitietoista Radiopuhelimien ja Kauko Röyhkänkin mieleen tuovaa rämistelyä kuulisi mielellään pidemmässäkin draamallisessa kaaressa.

Mutta eipä rynnätä asioiden edelle, vaan käykäämme seiskan kimppuun.

”Kukaan ei koskaan edes huomaa mua.
Ne ihailee sinua.
Ja mä vain pikkuveljes oon.
Kukaan ei koskaan huomaa mua.
Päät kääntyy toiseen suuntaan.
Ja mä jään.”

Terävällä kitarariffillä, maukkaalla bassovenkoilulla ja säästeliäästi käytetyllä synariffillä kulkeva a-puolen raita Pikkuveli tuo mieleen Hassisen Koneen, Pelle Miljoonan ja ehkä jopa hieman Sur-rurin. Kappale on kokonaisuudessaan oikein mainio kadonnut 80-luvun suomirokkibiisiklassikko. Erityisplussa tulee kolmannen kertsin falsettilaulusta. Oikkee hienoo!

B-puolen Yleiset syyt alkaa hieman hämäävästi sangen aurinkoisesti ja maalailevalla otteella, mutta päätyy matkan loppupuolella varsinaiseen kitaramyrskynsilmään. Takomiseksi ja meuhkaamiseksi äityvä rokkipala osoittaa, että this one goes eleven viimeistään kitarasoolon tullessa mukaan kuvioon. Jostakin syystä kappale tuo mieleeni hyvin arkipäiväisen tilanteen, jossa vessanpönttö ulostusseremonian jälkeen vedetään ja voimakkaat vesipyörteet korjaavat tavaran ns. parempaan talteen. Lopulta jäljelle jää vain huojentunut ja seesteinen olo.

Kirjoittajan pökälepulikoinnin ja sisäisen ying-yangin jälkeen alleviivattakoon vielä, että tämä pikkuveli on jäänyt suuremmalta yleisöltä varjoon aivan turhaan. Airiston Punk-levyjen julkaisemaa levyä voi ostaa ainakin Levykauppa Äxästä tai Combat Rock Shopista. Olisi suotavaa, että suuremmankin yleisön päät kääntyisivät pikku hiljaa Modernin Elämän suuntaan.


Facebook: Moderni Elämä