Hola! Nyt kun sitoumuspaperit on allekirjoitettu niin kai sen uskaltaa ääneen sanoa... muutan nimittäin Espanjaan kolmen viikon kuluttua!!! En tietenkään lähde sinne pysyvästi, mutta All Earsin Suomen vastaavaksi jää kesään saakka siis Jamppu. Sen kunniaksi esittelyssä tänään espanjalaisia sulosaundeja :--)
Multa kysellään todella usein, mistä musiikista olen viime aikoina ollut erityisen innostunut tai mikä on parasta uutta, mitä olen löytänyt. Reilu viikko sitten väitin tähän vastauksena, etten ole tänä vuonna oikein innostunut mistään. Pöh! Tietty kotona myöhemmin tuli mieleen liuta artisteja ja bändejä - tosin yksi ylitse muiden.
Multa kysellään todella usein, mistä musiikista olen viime aikoina ollut erityisen innostunut tai mikä on parasta uutta, mitä olen löytänyt. Reilu viikko sitten väitin tähän vastauksena, etten ole tänä vuonna oikein innostunut mistään. Pöh! Tietty kotona myöhemmin tuli mieleen liuta artisteja ja bändejä - tosin yksi ylitse muiden.
 |
| Uskokaa hypee! Tän vuoden paras levy! Tähän mennessä. |
Heti tammikuussa soittolistoilleni päätynyt John Talabot on siellä myös siitä lähtien pysynyt. Kovassa rotaatiossa olleesta ƒIN-debyytistä on vaikea keksiä mitään huonoa sanottavaa. Sitä edeltäneisiin sinkkuihin tai Families EP:hen verrattuna tempo on hidastunut, syventynyt ja monipuolistunut. Kuulostaa ehkä paradoksaaliselta, mutta se on kuin buffet-pöytä ilman ähkyä. Se pursuaa erilaisia elementtejä ja vaikutteita, mutta kokonaisuus on silti hallittu. Äänimaailma on syvä, ja vielä kymmenienkin kuuntelujen jälkeen kappaleista löytyy uusia vivahteita. Yhtään turhaa raitaa levyllä ei ole, vaikka jotkut biisit ovat toki parempia kuin toiset.
Jopa 10.0-tason suorituksia ƒINiltä löytyy. Napakymppejä ovat Pionalin vahvistamat Destiny ja So Will Be Now. Deloreanista tutun Ekhi Lopetegin tukema Journeys upottaa kaikessa animalcollectivemaisuudessaan hymykuopat yhä syvemmälle poskiin. Muutoin levy on tasaisen varma suoritus, joka sopii fiilikseen kuin fiilikseen, koska se sisältää niin hilpeää kuin synkkääkin soundia. Espanjalaiseen tapaan rytmikkään levyn tunnelma on trooppinen ja baleaarinen, mutta sille mahtuu myös discoa, housea, dubia, indie poppia, dancea, teknoa, hiphoppia ja funkia. Vaikka hidastempoinen debyytti onkin oiva koomailuun, voisi sen tahtiin hyvinkin myös valloittaa tanssilattian.
Talabotin tahdissa voikin sitten koomailla tai jorailla suomalaissuosiossakin olevassa San Miguel Primavera Soundissa Barcelonassa kesäkuun alussa, missä sälli vetää ensimmäisen live-keikkansa (ainakin tällä projektilla). Mukana on kuulemma Pional ja keikalla tullaan kuulemaan ƒIN-biisien lisäksi vanhempaa matskua ja täysin uusia ääniä. I'll be there!
Tämän vuoden paras biisi so far:
Toinen napakymppi:
Spotify: John Talabot
Twitter: http://twitter.com/johntalabot
