Roskilde Festival -infopaketti

Viimeksi päivitetty: 6.6.2012

Pari vuotta sitten minulta toivottiin Roskilde-vinkkejä ja infopakettia festivaalista. Sen jälkeen olen vuosittain päivittänyt tätä vinkkikokoelmaa, koska joka vuosi oppii uutta, ja samalla Roskildekin muuttaa omia käytäntöjään... Jos jotain kysyttävää jää, vastailen mielelläni.

Mistä lippu?

Roskilde Festival myy festarilippunsa itse tanskalaisen Billetlugenin kautta, eikä enää ole mahdollista ostaa lippua Tiketistä tai Lippupalvelusta, kuten joitakin vuosia sitten. Elmu sen sijaan myy edelleen matkoja festivaaleille, ja näihin sisältyy lippu.

Virallinen lippumyyntipiste on siis tänä vuonna täällä. Lippuvaihtoehtoehdoista listassa ensimmäisenä on peruslippu, joka sisältää festivaalin ja leirinnän koko festivaalin ja warmupin ajaksi. Sillä on tänä vuonna hintaa noin 243 euroa plus palvelu- ja toimitusmaksut!

Huom! Jos aiot tupsahtaa Tanskaan heti leirintäalueen porttien avautumiseksi, sinun tulee valita sisäänkäyntiportti lipun oston yhteydessä! Ilman sisäänkäyntibuukkausta alueelle ei pääse ennen jossa voit tehdä ns. sisäänkäyntibuukkauksen, josta voi lukea lisää täältä. Jos siis, saavut festareille 1.7. klo 8 jälkeen, sinun ei tarvitse murehtia tästä.

Koska Tanskaan?

Festivaali järjestetään 30.6.-8.7.2011. Varsinainen festivaali on torstaista sunnuntaihin 5.-8.7., mutta leirintäalue aukeaa jo lauantaina 30.6. klo 18. Erinomaisia tuntemattomampia pohjoismaisia bändejä esiintyy sunnuntaista keskiviikkoon asti. Leirintäalue täyttyy nopeasti heti porttien auettua, ja telttapaikan löytäminen vaikeutuu sitä enemmän, mitä lähempänä varsinaisen festivaalin alkua leirintään saavutaan. Etenkin jos olet lähdössä matkaan useamman teltan voimin, on sitä tärkeämpää saapua niin aikaisin kuin voit. Keskiviikkona ja torstaina festivaalin alkaessa telttapaikkoja löytyy enää vain yksittäisille teltoille sieltä täältä. Leirintäalue suljetaan maanantaina 9.7. klo 14 paikallista aikaa.

Miten Tanskaan?

Vaihtoehtoja on useita. Varsinaisia Roskilde-matkoja Suomesta järjestää tänä vuonna ainakin Elmu. Kokemuksia seuramatkoista minulla on Aseistakieltäytyjäliiton osalta neljältä vuodelta, jotka olivat poikkeuksetta hyviä reissuja. Seuramatkoilla on vaivattomien kuljetusten lisäksi huolehdittu hyvästä festarifiiliksen nostatuksesta ja uusista kavereista. Lisäksi bussimatkustaminen lienee ekologisin vaihtoehto, vaikkei nykyään enää halvin, koska meno-paluulentoja Helsingin ja Kööpenhaminan välille löytää usein jopa alle 70 eurolla.

Lentämällä pääsee Suomesta Köpikseen ainakin Blue1:n, SAS:in, Norwegianin ja Finnairin siivillä.  Kööpenhaminasta Roskildeen matkustaa vaivattomasti junalla. Roskilden kaupungin asemalta lähtee junia perille festarialueelle asti useita tunnissa.  

Seuramatkojen ja lentämisen lisäksi myös kokeillut muitakin vaihtoehtoja: Junalla Turkuun, Turusta laivalla Tukholmaan ja Tukholmasta SweBussilla Roskiden leirinnän itäiselle portille. Bussimatka maksoi noin viikkoa ennen festaria 60 euroa/ suunta, mutta huhut kertovat kevättarjouksista, jotka olivat puolet halvempia. Bussi lähti Tukholman bussiterminaalista yöllä ja oli perillä Roskilden leirinnässä varhain aamulla. Paluulipun ostin festivaaleilta viimeisenä päivänä samaan hintaan. Busseja lähti niin paljon kuin kysyntää oli.

Missä majoittua?

Leirintäalueella, joka on aivan festivaalialueessa kiinni! Leirinnän kaukaisin kolkka tosin on pitkän matkan päässä festivaalialueesta, sillä alue on valtava. Majoittuminen leirintäalueella ei maksa lisämaksuja, vaan sisältyy festarilipun hintaan. Festarilippu vaihdetaan rannekkeeksi leirinnän portilla. Samalla saat bändiaikataulut sekä Roskilde-vihon, josta löytyy kaikki tarvitsemasi informaatio. Jos vihkosesi hukkuvat, voit ostaa uudet tilalle.

Leirintäalue on myös vaikein asia huomioida ennakkoon. Se muuttuu joka vuosi, ja vapaat paikat viedään yhä aiemmin. Vaikka helkkarin iso leirintä täyttyykin ensimmäisen päivän aikana, en ole koskaan kuullut että kukaan olisi jäänyt ilman telttapaikkaa. Itse olen saapunut festivaaleille aina sunnuntaiaamun ja tiistaiaamun välissä. Koskaan ei ole ollut helppoa löytää paikkaa, mutta sellainen on lopulta löytynyt. Yleensä eniten tilaa on leirinnän kauimmassa kolkassa. Yksittäisille teltoille saattaa löytyä spotteja hyvinkin läheltä.

Pitkän edestakaisen kävelyn välttämiseksi, anna teltat mukaan muutamalle tyypille ja jättäkää loput  reissukumppanit vartioimaan kaikkien tavaroita. Näin muutamat pitävät silmällä koko porukan tavaroita, eikä niitä tarvitse kantaa loputtomiin auringossa hikoillen tai mudassa kahlaten. Sillä aikaa pari tyyppiä pystyttävät teltat mieleisille paikoille. Sitten takaisin tavaroiden luokse ja rinkat voi heittää sisälle valmiiksi pystytettyihin telttoihin.

Leirinnästä löytyy kaksi leirintäkeskusta, itäinen ja läntinen. Molemmissa on runsaasti kojuja: ruokaa, vaatteita, viihdettä, tärkeitä palveluja jne. Leirintäalueelta löytyy myös elintarvikekauppoja ja apteekki. Leirintä on myös jaettu pienempiin alueisiin, jotka on nimetty kirjaimin. Jokaisen pienemmän alueen keskellä on kioski, vessat, vesipiste, latauspiste, narikka ja mahdollisesti jotain aktiviteetteja. Pienemmät alueet eli agorat ovat yleensä teemoiteltuja, ja sieltä löytyy teeman mukaista ohjelmaa. Alue-J on Quiet & Clean area, jossa ei saa öisin mekastaa. J-alueella myös leirin siisteydestä on pidettävä huolta (siisteydestä tulee tietysti huolehtia myös muilla alueilla). Tämän vuoden festivaalikartta löytyy täältä.

Oma suosikkini alueista on monenta vuonna ollut P. Siellä on usein ollut tilaa vielä myöhempinäkin päivinä, mikä on tarkoittanut usein sitä, että se on alueena myös kansainvälisin eikä koostu pelkästään kännipäissään ördäävistä tanskalaisista teineistä. Viime vuosina P:n tuntumassa on myös ollut toinen leirintäkeskus palveluineen. Jos kaipaat megaisia läpi yön jatkuvia bailuja, suosittelen leiriytymään mahdollisimman lähelle festarialuetta esimerkiksi alueille G ja L.

Hotelli-/ hostelli-/ B&B -vaihtoehtoihin en halua ottaa kantaa, koska en ole niitä itse kokeillut.

Agora P yöllä

Mitä mukaan?

Lähdetään liikkeelle perusasioista. Ota tavaraa mukaan sen verran kuin jaksat kantaa. Matka leirinnän portilta lopulliselle telttapaikalle voi olla tuskaisen pitkä. Vaikka tekisikin mieli ostaa laivalta halpoja kaljalavoja, suosittelen jättämään ne Tax Freehen mikäli on vähänkään kosteuden vaaraa. 2007 kävi meikäläiselle niin että kaljat levisivät mutaan jo reippaasti ennen telttapaikan löytämistä.

Hyödyllisiä mukaan pakattavia juttuja teltan, makuualustan ja makuupussin lisäksi:

• pyyhe (leirintäalueelta löytyy useita maksullisia lämpiä ja ilmaisia kylmiä suihkuja)
• uikkarit (leirintäalueella on myös pulikointiin soveltuva järvi)
• taskulamppu/ telttalamppu (yöllä on pimeää)
• lukko (varkaita on täälläkin, ja vaikkei lukko estäkään telttaan murtautumista, se ainakin hidastaa ja tekee rosvoamisesta epäilyttävämmän näköistä. Myös humalapäiset erehtyväiset ihmiset pysyvät poissa teltastasi.)
• trangia tai kertakäyttögrillejä (teltan vieressä ei saa tehdä tulta, mutta leirintäalueella on useita aukeita paikkoja, jossa trangian yms. käyttäminen on sallittua. Lähistöllä on yleensä myös vesipisteet tiskaamisen helpottamiseksi.)
• astioita, ruokailuvälineitä ja mukeja (siis etenkin siinä tapauksessa jos otat trangian)
• ruokapuolesta hyväksi havaittu on: jauhekaakao/kahvi/cappuccino/maito, pussipasta, nuudelit, pussikeitot, tomaattimurska, tölkkiruoka jne.
• vessapaperia (vessoissa on yleensä paperitilanne ok, mutta varmuuden vuoksi...)
• tarvittavat laturit (voit ladata matkapuhelimen/ akkuja leirinnässä hintaan 10 dkk per lataus)
• kamera (tallenna hyvät muistosi. Roskilde on siitä harvinainen festivaali, että järkkärinkin voi viedä festivaalialueelle.)
• peseytymistarvikkeet
• jesari (korjaa kaiken. Tarvittaessa tekee kumisaappaista pidempivartiset tai teltan päällyskankaasta mukavan hellesuojan.)
• pressu (suojaa kuumuudelta ja sateelta. Pressu painaa kohtuullisen paljon, joten kannattaa harkita, onko järkevämpää hommata Suomesta vai Tanskasta)
• vesipullo/ kanisteri (on helpompaa säilöä vettä teltassa kuin käydä aina janon yllättäessä vesipisteellä)
• korvatulpat (yleensä festareilla desibelitaso on siedettävä, mutta näitä saattaa tarvita vähintään nukkumista yritettäessä)
• jos olet taipuvainen heinänuhaan, ota mukaan runsaasti allergialääkkeitä!

Vaatteita pakatessa kannattaa pitää järki päässä. Yöllä on kylmä ja päivällä voi olla perhanan kuuma. Sadevaara on olemassa, jolloin kaipaat kuivaa päällesi. (Säilytä siis vaatteet muovipusseissa.) Kannattaa harkita kaksi kertaa ennen kuin pakkaa vaaleita vaatteita mukaan. Roskilden leirintäalueella on pesula. Roskilden festivaalialueella on myös kojuja, joista voi ostaa uskomattoman siistejä vaatteita, joten rinkkaan kannattaa ennemmin jättää tilaa kuin pakata se aivan täyteen.

Arvotavarat voi jättää leirinnässä ilmaiseksi narikkaan, kun olet muualla.

Uimarannat olivat kovassa käytössä vuonna 2009

Huomioi sää ja sen arvaamattomuus

Säätiedotuksiin ei kannata liiaksi luottaa. Jos luvataan kahden viikon sademyrksyä, ei sateelta luultavasti vältytä, mutta on eteeni osunut vuosiakin, jolloin sääennusteet ovat luvanneet sadetta, jota ei koskaan ole tullut.

Mutavelliin hukkuneena ja auringonpistoksista kärsineenä, pakkaan joka vuosi mukaan vähän kaikkea. Kumisaappaat eivät paljoa paina rinkan pohjalla vaikka ei sataisikaan, mutta ne ovat parhaat ystäväsi jo pienessä sateessa. Roskilden maaperässä ei ole sen kummempia ojituksia, joten pieni sadekuurokin muuttaa vihreät pellot mutaisiksi nopeasti tuhansien jalkaparien muovauksessa.

Mutameren lisäksi toinen ääripääkin on nähty. Olen polttanut naamani ja olkapääni jo ennen teltan pystyttämistä. Eli vahvaa aurinkorasvaa mukaan! Rusketuksesta tai sen puuttesta voi murehtia myöhemminkin, mutta palaminen ei ole mukavaa festariolosuhteissa. Tämän ääripään varalta kannattaa pakata myös jokin päähine ja hengityssuoja/ huivi. Kolmen edellisen Roskilden jälkeen lähes kaikilla matkakumppaneillani oli keuhkoputkentulehdus kuivuuden ja ilmassa leijuneen pölyn takia.

Pakkaamisessa kannattaa muistaa, että lähes mitä vain voi ostaa Roskildesta. Roskilden kaupunkiin ei kävelymatka ole älytön ja junamatka maksaa muistaakseni 2,50 euroa suunnalta. Festivaali on yksi kaupungin tulonlähteistä, joten kauppiaat täyttävät nopeasti kauppansa festarivieraiden kaipaamista asioista. Patjat, makuupussit, teltat, retkituolit, paviljongit, kumisaappaat, sadetakit, festarimuona, halpa alkoholi, isot vesikanisterit ym. on kaikki saatavilla siis kohtuullisen läheltä.

Säästä haluaisin sanoa vielä sen, että vuonna 2007, kun Roskildessa oli älyttömät tulvat ja mutapellot, onnistui minulla ja seurueellani olemaan erittäin hauskaa. Säässäkin on kyse vain sopeutumisesta, ja hyvillä perustarvikkeilla pärjää kauheissakin olosuhteissa. Lisäksi Roskilde Festival on äärimmäisen ihmisläheinen festari, joka ääriolosuhteissa auttaa vieraitaan parhaansa mukaan. Hirveiden helteiden aikaan on ollut mahdollista jäädä festivaalialueelle erään katetun lavan alle nukkumaan, koska teltoissa on ollut aivan saatanan kuuma. Samanlainen 'hätämajoitus' oli tarjolla myös tulvavuotena.

Kumisaappaat kuuluvat perusvarusteisiin. 

Helteelläkin lätäköitä on vähintään vesipisteen luona.

Tanska vs. suomalaiset festarit

Jos rahasi loppuvat, saat nostettua rahaa suomalaisella kortillasi (ainakin Visa Electron, Mastercard, Visa) suoraan festivaalialueelta. Palvelumaksuja menee prosentuaalisesti, mutta ei paljoa. Automaateissa on oman kokemukseni pohjalta rahaa aina. Useimmissa juoma-, ruoka- ja vaatekaupoissa festarialueella toimivat myös samat kortit, mutta asioiminen on sujuvampaa käteisellä. Suosi siis käteistä vähintään jonojen lyhentämisen vuoksi.

Roskilden festivaalialueella ikäraja alkoholille ja tupakalle on K18. Jos olet aikuinen Suomen mittapuulla, sinulta ei tulla kysymään henkilöllisyystodistusta kertaakaan festivaalialueella. Kannattaa silti ottaa henkkarit mukaan, että pääsee ilman hämminkiä maahan ja sieltä pois.

Kaljalasisi saat kantaa minne tahansa, vaikkapa pois festareilta jos niin haluat. Roskildessa anniskelualue on koko festivaali. Joinain vuosina kaljaa on saanut ostettua myös päälavan ja Arenan eturivistä.

Jos lempibändisi esiintyy päälavalla Orangella tai toiseksi suurimmalla lavalla Arenalla, ei sinun tarvitse jonottaa aamusta alkaen nähdäksesi bändin eturivistä. Molemmilla puolilla lavoja on portit, joista päästetään sisään tietty määrä ihmisiä. Muut jäävät näiden turva-aitojen ulkopuolelle. Suosituimmille bändeille muodostuvat omat jononsa lavojen sivuille hyvissä ajoin, mutta jonotusajat eivät veny aivan mielettömiksi, sillä loossit tyhjennetään jokaisen esiintyjän jälkeen eikä sinne voi jäädä notkumaan.

Festivaalialueella suurin osa toileteista on vesivessoja eikä bajamajoja. Leirintäalueella tilanne on toinen.

Hintataso Tanskassa on aikalailla sama kuin Suomen festivaaleilla, mutta hinta-/laatusuhde festivaaliruoassa kääntyy helposti tanskalaisten eduksi. Ruoka Roskildessa on maittavaa ja suuri osa on Reilun kaupan tuotteista valmistettua.

Suomen festivaaleilta tuttu panttikäytäntö on voimassa myös Roskildessa. Jokaisesta ostetusta muovimukista, viinikartongista, juomien kantotelineestä ym. saat rahaa takaisin. Pantti on kuitenkin pieni (alkaen 1 dkk eli n. 14 snt), joten ihmiset heittävät helposti tuoppinsa maahan. Tässä onkin köyhälle hyvä festariduuni. Vuonna 2008 Santigoldin 35 min mittaisella keikalla poimimme ystävieni kanssa kaikki jalkoihimme heitetyt tuopit. Samalla kun Santi tykitti lavalla tienasimme pari litraa vinettoa, ihan huomaamattamme.

Festivaalialue on kaikkiin suomalaisiin festivaaleihin verrattuna valtava. Lavoja on paljon, ja myös bändejä soittaa samaan aikaan useita. Jos sinun pitää kiirehtiä Arena-lavalta Odeonille tai toisin päin, varaa kävelymatkaan 15 minuuttia.

Jokaisen lavan kulmalla on iso puinen tolppa, jossa näkyy lavan päiväkohtaiset soittoaikataulut. Tolpat ovat myös erittäin hyviä kohtaamispaikkoja. (Paitsi silloin kun joku super-iso bändi on juuri lopettanut sillä lavalla.)

Arenan tolppa 2009

Roskilde Festival ei ole vain hyvää musiikkia ja kaljaa, vaan oheistekemistä löytyy vaikka kuinka paljon. Viiden vuoden aikana olen nähnyt niin luistinrataa, lihasvoimalla pyörivää maailmanpyörää ja lämmitettyä uima-allasta, skeittikisoja, kalastusta, talenttikisoja jne. Leirintäalueella on myös elokuvateatteri, joka näyttää laadukkaita kansainvälisiä elokuvia.

Leirinnässä sekä festivaalialueella kiertelevät joka aamu myyjät kahvikanisterit selässään, joilta voit ostaa tuoreen kahvin suoraan telttasi ovelta. Roskildessa painetaan myös omaa uutislehteä, jota voi ostaa kierteleviltä jakajilta. Useana vuonna englanninkielinen sanomalehti on ollut saatavilla, mutta muutamana viime vuonna tarjolla on ollut ainoastaan tanskankielinen vaihtoehto.

Omia juomia saa viedä festivaalialueelle! Käytännöt omien juomien suhteen ovat viime vuosina vaihdelleet, ja viime vuonna homma toimi seuraavasti: 

1) Leirintäalueelle saat viedä mitä juomia hyvänsä

2) Festivaalialueelle saat viedä yhden maksimissaan puolen litran kokoisen juoma-astian, kunhan se kuuluu panttijärjestelmään eikä ole lasia. 

3)  Valitsemasi juoma-astia saa olla avattu tai suljettu tölkki/ pullo/ muki tms, ja sen pitää kuulua joko yleiseen tanskalaiseen tai Roskilden omaan panttijärjestelmään. Sisällöllä ei ole väliä, mutta juotavaa ei saa olla puolta litraa enempää! Voit siis ottaa mukaasi Tanskasta ostetun 0,5 litran vesipullon tai Roskildesta ostetun pantillisen muovimukin, jonka olet täyttänyt omalla vodkallasi.

4) Tarkista nämä tiedot vielä Roskilden sivuilta ennen festivaalia!

Lopuksi, tanskalaiset ovat rehellisiä, mukavia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka auttavat, jos kysyt apua. Lähes tulkoon kaikki puhuvat erinomaista englantia, eikä omilla matkoillani ole koskaan tullut lainkaan ongelmia. Kaikki tuntuu sujuvan Roskildessa rennommin ja rauhallisemmin. Ehkä siksi että festareiden tärkein sääntö on hyvinvointi ja hauskanpito turhien rajoitusten sijasta? Tärkeät infot löytyvät myös Roskilde Festivalin omilta sivuilta ja festarin henkilökunta vastailee ahkerasti Facebook-sivuillaan tyhmiinkin kysymyksiin.

www.roskilde-festival.dk

Ps. Etenkin ekakertalaisten kannattaa myös tsekata festarijärjestäjien itsensä kokoamia vinkkejä.