Otsikon mukaisesti tänään puhutaan hieman Turussa pääkallopaikkaansa pitävästä lempeästä vahadiktaattorista ja vinyyliairuesta Svart Recordsista.
Pelkästään viime vuoden aikana saatiin nauttia sellaisista itkettävän komeista kulttuuriteoista ja uusintajulkaisuista kuin Pelle Miljoona (Pelko ja viha, Pelle Miljoona & N.U.S) Kollaa Kestää (Jäähyväiset aseille), CMX (Kolmikärjen veljeskunta), Circle (Zopalki), Radiopuhelimet (K.O., Pian, pian) ja Musta Paraati (Peilitalossa). Tämän lisäksi uudet albumit kuultiin Seremonialta, Uhrijuhlalta, Jussi Lehtisalolta ja Hexvesseliltä (Svartin rohkeasta ja väsymättömästä julkaisupolitiikasta kertonee jotakin se, ettei tässä ole listattuna lähimainkaan kaikki lafkan vuonna 2012 julkaisemat levyt).
Ja tietenkin vuonna 2013 musiikkia tullaan kuulemaan muun muassa yhtyeiltä kuten Sammal, Viisikko, Riitaoja, Sensuuri, Ypö-Viis, Vandaalit ja Solstafir. Vaan nytpä menemme jälleen asioiden edelle!
Eli siis. Rakkaat lukijat, tänään keskitymme kolmeen viime vuonna julkaistuun Svart-lärpäkkeeseen, jotka ovat järjestyksessään seuraavat: Kovaa Rasvaa: S/T 7", Uhrijuhla: Liian kaukana / Kivettynyt metsä 7" sekä Sähkö-Isku: 100 kaljaa 12". Silvoplee!
Komeat ovat kannet, eikö? |
Kovaa Rasvaa keikalla:
24.1.2013 Klubi, Turku (+Rotten Sound,Victims, Speedtrap)
Facebook: Kovaa Rasvaa
Uhrijuhla perustettiin vuonna 2009 Turussa 500kg lihaa -kulttibändin raunioille. Tällä seiskalla ja viime joulukuussa julkaistulla debyytillä yhtye koostuu kokoonpanosta Olga (laulu), Janitor Muurinen (laulu), Olli Kauniskangas (kitara), Kauko Röyhkä (kitara, taustalaulu), Kimmo Laine (basso), Jouni Pusa (koskettimet, perkussiot) ja Kari Salminen (rummut), mutta bändin livekokoonpano on hieman erilainen. Bändin psykedeelinen popmusiikki tuo mieleen päällimmäisenä Pink Floydin ja Wilman, joskin kaiken yllä leijailee sankka kaukoröyhkämäinen sumu. Kappaleista rauhallinen Olgan tulkitsema Liian kaukana vetoaa itseeni Janitorin (Xysma, Mannhai) tulkitsemaa Kivettynyt metsä-biisiä enemmän. Käsi ylös kuka kuulee ensin mainitun kertosäkeessä pienoisia Uniklubi-viboja?
Uhrijuhla keikalla:
31.1.2012 Tavastia, Helsinki (+Sami Kukka & Pöly, Sammal)
Facebook: Uhrijuhla
Maailman hienoin levynkansi. |
Aivan ensimmäiseksi on sanottava, että voi tsiisus. Siis kattokaa nyt tota kantta. Onko kukaan oikeesti nähnyt ikinä hienompaa levynkantta? No sitäpä vähän minäkin. Onneksi musiikillinen anti on juurikin niin hyvää kuin ulkoinen olemus antaa olettaa. Sähkö-Isku on viisihenkinen electroclash/punk/whatever-poppoo, jonka soittajilta löytyy kokemusta bändeistä kuten Moderni Elämä ja Death Laser. 100 kaljaa 12"-vinskan a-puolella kuullaan kolmen biisin hittikimara (100 kaljaa, Musta valo ja Mun täytyy saada), ja maxin b-puolelta löytyy edellä mainittujen instruversiot.
Jonkinasteiseksi undergroundklassikoksi jo vuonna 2011 kohonnut 100 kaljaa on biiseistä ehdottomasti tarttuvin. Koko komeus alkaa jo niin vahvalla lyrikaalisella oivalluksella ("Kun maikka ei kato / raavin pilluja pulpettiin"), että loppubiisin ajan tekee vain mieli takoa nyrkkiä ilmaan, heiluttaa persettä ympäripäissään Lepakkomiehessä. Perkeleen kova! Laulajan kuolonkorinoissa taistelevan Marilyn Mansonin mieleen tuova ääni pilaa onnistuneesti koko paketin. Erittäin vahvat kolme biisiä. Kaksi peukkua ja lisää materiaalia ulos, kiitos!
Bandcamp: Sähkö-Isku
All Ears odottaa jo innolla, mitä Svart Records seuraavaksi keksaisee julkaista. Suosittelemme myös erittäin vahvasti, että juuri sinä teet saman. Svartin levykatalogia voit kätevästi selailla vaikkapa Levykauppa Äxän sivuilta. Hop hop levykauppaan, kullanmurut!
Kotisivu: Svart Records
Facebook: Svart Records
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti