torstai 11. helmikuuta 2010

The Samuel Jackson Five

Post-rockia soittavilla bändeillä on usein joko mystisen nerokkaita tai vain äärimmäisen typeriä nimiä, mutta harvoin ne jäävät erottumatta joukosta. Useat vaikuttavat tekotaiteellisilta tai muutoin erinomaiset nimet pilaavat nokkeluutensa hölmöillä erikoiskirjoitusasuilla. The Samuel Jackson Five taas on naurattanut minua heti. Se oli tarpeeksi postrockmainen erottuakseen nimitulvasta, mutta ei pituudellaan tai kirjoitetaankaikkisanatyhteeneikäollaihantavallisia-hömpötyksellä, vaan yksinkertaisen hauskalla sanaleikillään. Se on nimi, joka naurattaa ainakin irkkaajan huumorintajua.

Kuva-arvoitus: Minkä suomalaisen bändin promokuvaa tämä muistuttaa?

Norjalaisen The Samuel Jackson Fiven sanaleikit eivät nimeen lopu. Vaikka biisit ja levyt onkin nimetty vähän enemmän genrelle tyypillisesti, huumorintajun kukkanen kukkii myös muutamilla raidoilla. Esimerkiksi Same Same, But Different -debyytiltä löytyy kappale Britney Spears 4 President.  Mahtaako muuten mielikuvituksellinen nimeäminen perustella itsensä musiikin instrumentaalisuudella? Jos ei ole lyriikoita, onko verbaaliset lahjakkuudet mahdutettava muualle? Toisaalta, voihan sitä aina olla mielikuvitukseton ja tehdä Sigur Rósit (tai Apulannat) ja vain numeroida kappaleensa. Tai otsikoida kappaleen No Nameksi. Eikun, niinhän The Samuel Jackson Five on jo tehnytkin.

Ennen kuin päädytään jonnekin syvemmälle post-rockin filologiaan/ onomastiikkaan, voisin esitellä myös sitä itseensä eli musiikkia. Se on instrumentaalista jälkirokkia, kuten jo sanoinkin. Usein yhdistän post-rockin rauhalliseksi  unimusiikiksi, mutta aivan sitä SJ5 ei ole. Maalailla toki tämäkin yhtye osaa, mutta järeämpiä pensseleitä käyttäen. Välillä heittäydytään enemmän progen puolelle, välillä soitetaan vain vaihtoehtoista rockmusaa, välillä jazzjammaillaan, mutta post-rockin asettamien kehyksien sisällä. SJ5:n värimaailma on syntynyt, kun on sekoitettu yhteen paljon jälkirokkia, jonkin verran matikkarokkia ja vähän kaikkea muuta.

Huono post-rock on yleensä vain tylsää, ja paras noh... toismaailmallinen kokemus. SJ5 on kaukana tylsästä, muttei osu aivan toiseenkaan ääripäähän. The Samuel Jackson Five on silti erinomainen esimerkki norjalaisesta musiikista, joka ei ole lainkaan verrattavissa muihin tällä viikolla esiteltyihin bändeihin.





MySpacehttp://www.myspace.com/thesamueljacksonfive
SpotifyThe Samuel Jackson Five
wwwhttp://www.sj5.no/

Post-scriptum (hehe): Bändien nimien postrockmaisuutta voi pohdiskella lisää esimerkiksi Last.fm:n Most pretentious post-rock band name wins. -ryhmässä.

Post-scriptum2: Jos post-rock kiinnostaa, kandee mennä kattomaan ens viikolla ruotsalaista Immanu Elia Turun Klubille, Tampereen Telakalle tai Helsingin Korjaamolle!

1 kommentti:

  1. Niin ja vielä... Kannattaa myös tsekata toinen oslolainen post-rock-yhtye Youth Pictures of Florence Henderson, jonka toinen albumi julkaistaan 1. maaliskuuta!

    http://www.myspace.com/youthpictures

    VastaaPoista