Yeasayer: Odd Blood

Luultavasti mikään ei ole niin vaikeaa kuin listata vuoden lopuksi parhaat levyt ja biisit. (Myös opiskelun aloittaminen on aika vaikeaa.) Joka vuosi aloitan listaukseen valmistautumisen aiemmin, mutta työ ei helpotu ikinä. Miten muut tuntuvat suoriutuvan siitä niin helposti? Vaikeaa ei niinkään ole keksiä/ muistaa hyvää musiikkia, mutta parhausjärjestykseen pistäminen tuottaa suuria ongelmia. Mikä minä ylipäätänsä olen arvottamaan niin jyrkästi musiikkia? Varsinkin kun suosikit vaihtelevat mielialan mukaan. Ei ole kivaa, kun tammikuussa tuntuu siltä, että top-kympistä löytyy vääriä levyjä. Urakassa harmittaa myös se, että yleensä pari ilmeisintä ja hehkuttamisen arvoista valintaa on pakko jättää pois väärän ilmestymisvuoden takia.

Viime vuonna ilmestyneestä Darker My Loven 2-albumista olikin puhetta jo aiemmin. Toinen psykedeelinen rokkilevy jää pois tämän vuoden listasta, koska se tupsahtaa kauppoihin vasta helmikuussa. Yeasayerin Odd Blood on nimittäin uskomattoman kingi levy. Siltä löytyy uusia lempibiisejä yksi toisensa perään. Tämän hetken suosikeiksi ovat nousseet heti maistiaissinkku Ambling Alpin perään pärähtävät Madder Red ja I Remember. Odd Blood kasvaa kuuntelussa ja on jo ennen ilmestymistään minulle isompi levy kuin ihana All Hour Cymbals -debyytti. Yeasayer kuulostaa toisella albumillaan Animal Collectiven ja Fuck Buttonsin risteytykseltä, mutta myös edelleen itseltään. Eivätkä ne maailmanmusiikin vaikutteetkaan ole minnekään kadonneet.

Myös loistavat remixit Ambling Alpista lämmittävät mieltä. Memory Tapes:


DJ /rupture & Brent Arnold Remix: