Päivä oli perjantai eli toinen festivaalipäivä. Edellisenä iltana oli esiintynyt Radiohead, mutta siitä huolimatta olimme raahautuneet seuraamaan musiikkia jo varhain päivällä. Tsekkailu oli tapahtunut kuitenkin iisisti, ja esimerkiksi illalla nähty perkeleen kovan keikan vetänyt Veto tarkistettiin suurimmaksi osaksi nurmikentällä istuen. Aiemmin hehkuttamani Digits toki piti rehata senkin edestä. Voimia (ja tyhjiä muovituoppeja) oli keräilty odotellen Santi Whitea a.k.a. Santogoldia, vaikkakin jokseenkin hämmentyneissä tunnelmissa, sillä neiti oli aiemmin viikolla peruuttanut seuraavan viikon Suomen esiintymisensä sairauteen vedoten. Neiti siis tiesi jo etukäteen olevansa Roskilden jälkeen liian kipeä Suomeen?
Diivan elkein Santi oli keikaltansa 15 minuuttia myöhässä, mikä selvästi nyppi yleisöä. Kerrassaan mahtavien taustatanssijoiden ilmestyessä lavalle huuto särki korvia, ja kun Santogold viimein päräytti laulut ulos suustaan alkoivat bileet. Kun joka toinen kappale Santogoldin debyytillä on (tuleva) hitti, ei liene epäselvää, että keikka oli pelkkää hittiputkea. L.E.S. Artistes, You'll Find a Way, Shove it, Say Aha, Creator jne. Muutamat kappaleet olivat saaneet livesovituksiinsa mukavasti lisää bassovääntöä, ja esimerkiksi Creatorissa oli yllättävän paljon dubstep-sävyjä.
Lienee Santi ollut oikeasti kipeä, sillä keikka jäi lopulta n. 35-minuuttiseksi. Keikan kestosta huolimatta Santogold taustatanssijoineen sai rakennettua niin tuliset juhlat Cosmopol-lavalle, että kaikki loppuun asti malttaneet varmasti poistuivat takaisin Roskilden pilvettömän taivaan alle hymyssäsuin vailla valitettavaa. Tämä koskee kaiketi myös itse esiintyjää, koska ylistysssanoja sateli yleisöön. Olisikohan kliseisesti kehuttu jopa maailman parhaaksi... Toivottavasti Santogold antaa vielä joku päivä mahdollisuuden Suomellekin.
www.myspace.com/santogold
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti