keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Uudet The Mars Volta -biisit

Kolmisen viikkoa takaperin kämppikseni tehdessä minulle mukavan pörröistä kiharatukkaa, mietin, näkevätkö ihmiset minut esimerkiksi Roskildessa The Mars Volta -fanina. (Huom, em. yhtyeen keikkaahan tässä kyllä eniten odotellaan.) Muutaman päivän ponnisteluista huolimatta en malttanut olla kuuntelematta kaikkia vuotaneita biisejä tulevalta Octahedron-albumilta. Nyt suorastaan toivon, että ihmiset yhdistävät minut afropäihin, sillä tämäkin albumi tulee olemaan rautainen. Ei liene laisinkaan epäselvää, mistä levystä tulen muistamaan kesän 2009.

Säälittävän lyhyeksi jäävä (n. 50 min) The Mars Volta -albumi julkaistaan reilun kuukauden päästä. Aikoinaan Octahedronin huhuttiin olevan akustinen levy, mitä kuitenkin täsmennettiin kuvaillen musiikin olevan "The Mars Voltan versio akustisesta levystä". Näiden neljän biisin perusteella se tarkoittaa perinteisempää ja karsitumpaa ilmaisua. Biisit rakentuvat lähinnä yhden kitaran, Cedric Bixler-Zavalan vokaalien, basson ja rumpujen varaan. Jos TMV-balladit kuten Miranda That Ghost Just Isn't Holy Anymore tai Televators kuuluvat lemppareihin, uskaltanee tälle levylle pistää paljon odotuksia. Octahedron tuntuu sisältävän kauniita ja herkempiä kappaleita, joiden perusteella voisi sen kuvitella olevan pettymys niille, joiden ihailu on perustunut Omar Rodríguez-Lópezin kreiseille kitarakikkailuile ja pitkille jamittelutuokioille.

Muistutuksena kuitenkin, että tässä oli vasta puolet levystä. Loput neljä kappaletta voivat olla mitä hyvänsä. 

1. Since We've Been Wrong


2. Teflon
3. Halo of Nembutals
4. With Twilight as My Guide


5. Cotopaxi


6. Desperate Graves 


7. Copernicus
8. Luciforms

maanantai 18. toukokuuta 2009

Viime viikko biiseinä

Lisää juttuja, joita on tullut fiilisteltyä viime aikoina. Tällä kertaa videoissa on jotain katseltavaakin. Kyse ei siis ole vieläkään tuoreudesta, vaikka joukosta muutama uudehko juttu löytyykin. Punk rock -kausi on lähtenyt käyntiin pitkästä aikaa. Ei ole ihan hatusta vetästy juttu, että meikäläisen stereoissa pauhaa punk ja hip-hop aina/ enemmän kun on lämmintä ja aurinkoista. Syyhyn en ota kantaa.

Maanantai:

Jaakko & Jay ja etenkin juuri tää biisi on soinut lähes tauotta viime viikolla. Keikkavideo, mutta soundit ei oo silti paskimmasta päästä.

Tiistai:

En tiedä yhtään Enter Shikarin katu-uskottavuuden tasosta, mutta henkilökohtaisesti listasin sen vielä viime kesänä noloihin bändeihin. Joku on nyt selkeästi kääntänyt kelkkansa, sillä oon vähän joutunut fiilistelemään tätä...

Keskiviikko:

Ihana tuore neitonen Tanskasta. Ei edelleenkään eniten fiilistelemäni kappale (tsekkaussuositus: Audition Day), mutta tippuu silti.

Torstai:

Olen iloinen, että The Gaslight Anthem kiinnitettiin myös Roskildeen. Suomessa pääsee fiilistelemään siis Ruisrockissa.

Perjantai:

Strike Anywhere on yks lempikesäbändejä.

Lauantai:

Yeah Yeah (Explicit Version) - Bodyrox
Kohtuullisen kuuma musiikkivideo.

Sunnuntai:

Niko & Tapsa - Parhaita päivii from Mikko Mällinen on Vimeo.

Ei ehkä eniten fiilistelemäni biisi Nikon & Tapsan levyltä, mutta ihan hyvä ja videobiisi.

Pakkohan se on myöntää, että myös Euroviisut kiinnosti. Olis tosin kiinnostanut enemmän, jos suosikki olisi päässyt finaaliin. Bonuksena Alankomaiden edustuskappale, The Toppers - Shine <3

perjantai 15. toukokuuta 2009

Zebra and Snake - The Colours

Eilen kävin taas katsomassa bändejä, ja paljastettakoon ennen keikkaraporttia, että olisin mieluummin ollut toisaalla. Lämppäri Zebra and Snake kiinnosti loppujen lopuksi enemmän kuin pääesiintyjä, vaikka oma tyyli onkin vielä vähän hukassa. The Colours on silti kiva ralli, ja ehkä sitäkin siistimpi on Miikka Lommin ohjaama video sille.

Zebra and Snake - The Colours from miikka lommi on Vimeo.

torstai 14. toukokuuta 2009

Flow Festivalin uudet nimet

Flow Festival täydensi ohjelmistoaan 15 uudella esiintyjällä, ja varmisti samalla että Helsinkiin on suorastaan pakko lähteä festaroimaan tänäkin vuonna. 

Grace Jones (JAM)
Jenny Wilson (SWE)
White Lies (UK)
The Big Pink (UK)
Flying Lotus (US)
Handsome Furs (CAN)
Kode9 (UK)
Loefah & Sgt Pokes (UK)
Scuba (UK)
Vuk
Eero Johannes
Organ
Mi ni ma
Ponytail
Tuuli Inari

Skreamin peruuntumista on selkeästi yritetty paikkailla Kode9:lla, Loefah & Sgt. Pokesilla ja Scuballa, ja vaikka onkin harmillista ettei Skream Suvilahteen tänä vuonna saavukaan, dubstep-edustus on suorastaan törkeän hyvässä kunnossa. Bassokansaa kiinnostanee myös Katusea-kollektiivin Mi ni ma, Cloudsin toinen puolikas Ponytail ja hävyttömän kovan kokeellisen hiphop-albumin viime vuonna julkaissut Flying Lotus. Ainakin meikäläisen Flow-fiilikset nousivat näiden kiinnitysten myötä enemmän kuin koko ensimmäisen satsin varmistuttua.

(Photo: Theo Jemison)

Myös White Lies on kiinnitys, joka saa käteni tärisemään innostuksesta. Olen aiemminkin hehkuttanut yhtyettä, mutta kuluneiden kuukausien aikana olen rakastunut yhä syvemmin. Myös samanhenkinen The Big Pink kuulostaa mahtavalta, joten Flow-sunnuntaita ei voi jättää tänäkään vuonna väliin.

Naisartistit Grace Jones ja Jenny Wilson sopivat hyvin Flow'n profiiliin. Rehellisesti sanottuna luulin Jenny Wilsonin olleen jo kiinnitetty, ja Grace Jones-huhutkin kantautuivat korviin jo viikkoja takaperin, joten yllätyksenä nämä eivät tulleet. Oikeastaan kaikki tänään kiinnitetyt sopivat erinomaisesti ohjelmistoon. Big ups Flow!