Kohtuullisen väkevistä kannanotoista ja realistisen synkistä sanoituksista tuttu Laineen Kasperi käänsi heti maailmani ylösalaisin heittämällä leppoisia ja hauskoja välispiikkejä poikkeuksellisen hiljaiselle ja jurolle yleisölle. Rennohko olemus säilyi läpi keikan siitäkin huolimatta, ettei yleisö osoittanut minkäänlaista kyvykkyyttä vuorovaikutukseen. Lämppärin setti koostui lähinnä uuden Saatana saapuu Sörnäisiin -levyn materiaalista, ja debyytiltä kuultiin ainoastaan nimikappale
Seis (tosin saatoin biisin verran myöhästyä keikan alusta).
Dälek sentään keräsi yleisöä lavan ympärille ihan mukavasti, vaikka aplodit olivat edelleenkin heikot. Tampereen vuorovaikutus näkyi selvimmin keikan puolivälin jälkeen humalaisen nuoren miehen kiivetessä lavalle, mikä päättyi epämukavasti tönäisyyn, mahalaskuun, järjestysmiehen otteisiin ja ulos päätymiseen. Ehkä yleisö ei vain uskaltanut tätä yhtä hurjapäätä lukuunottamatta ottaa kontaktia bändiin. Sen verran pelottavilta newarkilaiset lavalla näyttivät.
Eräs toverini arvioi keikan jälkeen sen olleen "vähän tylsä, koska biisit muistuttivat niin paljon toisiaan", mikä varmasti pitää paikkansa jos ei tiedä tarkkaan, mitä odottaa. Esimerkiksi
Abandoned Languagea paljon kuunnelleena hyvinkin yhtenevä materiaali, ja toisaalta sen aiheuttama hypnoottisuus ei siis tullut yllätyksenä. Toisaalta monimuotoisista taustoista löytyy kokeilevempien elektronisten vaikutteiden, industrialin ja perinteisemmän hip-hopin lisäksi esimerkiksi shoegazea, mikä saattaa osaltaan vahvistaa tätä vaikutelmaa?