Happy birthday Thom

Thom Yorke täytti eilen 40 vuotta. En suinkaan unohtanut synttäreitä, mutta ajatukseni surrasivat eräiden toisten musiikkipörriäisten ympärillä. Jos joku henkilö voisi ajaa minut suuremman fanihysteriakohtauksen partaalle kuin maanantaina, se olisi nimenomaan mr. Yorke. Pieni rähjäisennäköinen ympäristöaktivistipeikko, joka saa äänellään laulun kuin laulun puhkeamaan kukkaan. Sävellys- ja soittotaidot edustavat tietenkin maailman huippuluokkaa sekä Thomin ajatusmaailma ja sen käytännön toteutuminen on myös äärimmäisen ihailtavaa.



Täyden neljän vuosikymmenen kunniaksi muutamat kivenkovat remixit herran Radioheadin ulkopuolisesta tuotannosta:

Thom Yorke: The Eraser (XXXChange Remix) (zSHARE)
Thom Yorke: Skip Divided (Modeselektor Remix) (zSHARE)
Modeselektor - The White Flash (feat. Thom Yorke) (Trentemøller Remix) (zSHARE)
Thom Yorke - Harrowdown Hill (The Bug Remix) (zSHARE)

Klaxons @ Club Hollywood (Tallinn, Estonia)

Onhan se pakko myöntää, että oon taas ihan lovena. Lovena lähinnä musiikkiin, mutta on siinä muutakin. En tiedä, onko parikymppisen sallittua fanittaa vielä tällälailla, vaikka eihän tämä ole mitään verrattuna niihin kymmenen vuoden takaisiin pahimpiin fanitusaikoihin. Vuorokausi Tallinnassa sisälsi mm. hysteriakohtauksen, ilon kyyneleitä, jäätymisen, bilebailausta, fanityttökohtauksen, tunkemista, kiljumista, pomppimista ja sopivassa määrin pittaamista.

Maanantaiaamu alkoi nihkeästi Linda Linen ilmoituksella, että päivän kaikki laivalähdöt on myrskyn takia peruttu. Tallinnaan kuitenkin päästiin ja kaikki epäonnistumismahdollisuuden sisältäneet käytännön asiat (kuten lippuvarausten lunastaminen) ennakko-odotusten vastaisesti onnistuivat nopeasti ensimmäisellä yrittämällä.

Itse keikka oli loistava, loistavampi, loistavin. Edellisissä keikoissa on ollut aina jotain vialla. Roskildessa viime vuonna oli tappava moshpit, jossa taistelin hengestäni samalla kun perseessäni oli kiinni lääppivä ällö mies. Dublinissa yleisö oli niin vaisua, että meininki oli suorastaan huono. Yesterday was totally different and there was definitely magick in the air.

Vanhoista kappaleista oli edelleen jalostettu menevämpiä live-versioita ja uudetkin kappaleet istuivat settilistaan kuin nenä päähän. YouTubesta videon uudesta kappaleesta (The Valley of Calm Trees) katsoneena pelkäsin uutta materiaalia aivan suotta. Humppakomppihan sopi Calm Treesiin hyvin ja toisesta uudesta rallistakin (Moonhead?) löytyi särmää.

Yleisö oli mahtavasti mukana, mikä sai fiiliksen salissa maagiseksi. Rintaliivejä ja alushousuja lenteli lavalle kymmenittäin. Ennen en ole nähnyt bändin palaavan lavalle yleisön toiveesta, mutta nyt encore saatiin. Bändi kehui fiilistä lavalta käsin. Tallinnan reiviyleisö osasi hommansa.

Keikalta jäi käteen plektra, mutta se ei jäänyt parhaaksi muistoksi illasta. Vanhassa kaupungissa jatkobaaria etsiskellessä vastaan käveli nimittäin miekkosia, joiden tapaaminen kruunasi illan. Fanityttökohtauksen saaneena en älynnyt kysellä kaiketi mitään kovinkaan kiinnostavia kysymyksiä, mutta niille, jotka eivät ole Klaxonsia vielä nähneet, kerrottakoon että James lupasi bändin tulevan Suomeen seuraavalla kiertueella. Sellainen on tulossa ensi keväänä, että nyt keikkajärjestäjät tarkkana! Muutkin bändin jäsenet osoittivat kiinnostustaan Suomea kohtaan. Äärimmäisen mukavia symppispoikia kaikki, jotka osasivat arvostaa harrastamaani bändin perässä matkustelua.

Mieletön ilta, joka asettaa minut listojen luomista rakastavana tilastovosuna vaikeaan paikkaan. Tämä vuosi on ollut keikoiltaan niin ylivoimaisen paras, että en osaa sanoa hienousjärjestystä edes viiden parhaimman keikan osalta.















Mua sattuu poskilihaksiin, kun katsonkin vaan tota mun kännistä hymyä noissa viimesissä kuvissa :-D

Oasis ennakkokuuntelussa

Uutuuslevy Dig Out Your Soul on perjantaista asti ollut streamattavana Oasiksen MySpacessa. Ei se uusi (What's the story) Morning Glory ole, mutta varsin kelpo levy silti, kuten ennakkoon kuultujen kappaleiden perusteella jo hehkuttelinkin. Hopihopi kuuntelemaan vielä, kun se on mahdollista!

En tällä hetkellä pysy nahoissani huomisen vuoksi. Olivat pojat kuulemma soittaneet aikaisemmin tällä viikolla Rotterdamissa kaksi uutta kappaletta, iik!


(James Righton, a klaxon)

Sorit

Taas on vierähtänyt luvattoman pitkä aika. Kirjoitettavaahan riittäisi, mutta koulu (ja koulubileet) ovat vieneet kiitettävästi aikaa viime viikkoina. Takataskussa on vino pino hyviä kappaleita ja levyjä, jotka haluan jakaa koko maailman kanssa. Pari keikka-arvosteluakin olisi kirjoittamatta. Vaan koska tälläkään hetkellä en ole kotikoneen ääressä, pureudun nyt muihin asioihin.

Roskilde Festival avasi tällä viikolla lomakkeen ensi vuoden esiintyjätoiveita varten. Edellisvuosina lomake on ollut sivuilla vain rajoitetun ajan sekä syksyllä että talvella, joten toivomuksia menemään ja ensi vuonna mukaan Pohjoismaiden parhaille festareille! http://www.roskilde-festival.dk/2008/frontpage/programme/band_requests/

Ylihuomenna on lähtö Helsinkiin. En ole vielä päättänyt, onko minulla varaa lähteä katsomaan Thee Silver Mt. Zionia (MySpace), vaikka kovasti mm. Godspeed You! Black Emperorin jälkeläisten muodostama bändi kiinnostaakin. Helsingissä on muutenkin tälle syksylle liikatarjontaa (Fred Falke, Cut Copy, The Teenagers, Have Heart, Auf der Maur, Kira Kira, Hawnay Troof, Dúné, Xiu Xiu, The Wombats, Efterklang, Wolf Parade, Alas-klubit jne.). Tunteet huutavat Helsinkiin kulttuurin pariin joka toinen päivä, mutta rahapussi ei salli sitä kuin kerran kuussa - jos silloinkaan. Onneksi muutamat ulkomaalaiset yhtyeet eksyvät myös Tampereelle.

Missattavista keikoista puheenollen, kaikki huomenna 4.10. paikkaamaan meikäläisen poissaoloa Pasilan veturitalleille. Lavalla skweee-spektaakkelin (Eero Johannes, V.C., Mesak & Spartan Lover) ja lukuisien tiskijukkien lisäksi Hidria Spacefolk. Omat juomat ja ruoat mukaan ja liput kahden euron verran. Bileet jatkuvat aamuun asti. Lisäinfoa Facebookin käyttäjille täällä: http://www.new.facebook.com/event.php?eid=29258463545

Maanantaina kuitenkin musiikin perässä kauas ulkomaille eli lahden yli Tallinnaan reivilomalle. Tilapäinen muistinmenetys Klaxonsin olemassaolosta korjaantunee silloin. Keväällä voikin sitten lähteä taas perään uuden levyn myötä siunaantuvalle uudelle kiertueelle. Uutta materiaalia onkin kaivattu, ja peukut sojottavatkin jäykkinä maanantain settilistan osalta. Jos joku ei ole vielä kärsimättömyyden ehkäisemiseksi kolunnut läpi kaikkia wanhoja remixejä, ja jäänyt paitsi dubstep-tuottaja Skreamin It's Not Over Yetistä, nyt olisi aika kuunnella se. Vaikka täältä.