Kummaksutti eilen, kun Kristian Meurman vetäisi komeasti Idolsissa Lapin kesän, ja myöhemmin illalla luin sängyssäni uusinta Hotakaista, ja siinä seisoi näin: "Kaiuttimista alkoi savannille valua Eino Leinon runoihin sävellettyä musiikkia, jota tulkitsi Vesa-Matti Loiri. --Laulaja, jonka ääni muistutti kaulastaan katiskaan juuttuneen hylkeen parkaisuja, vertasi Lapin kesän lyhyyttä ihmiselon vastaavaan." Ei jäänyt Lapin kesä huomioimatta.
Sen sijaan toivon, että ois jäänyt eräs juttu huomaamatta. Muutama päivä sitten vieraillessani yhden kotimaisen suosikkibändini sivuilla, löysin sieltä kirjoittamani levyarvion. Siellä se komeili kaikkien oikeiden toimittajien mielipiteiden joukossa. Etusivulla kehoitettiin lukemaan se, ja toisessa kohtaa sivustoa oli lainattu minun kirjoittamaani tekstiä. Tällaisessa tilanteessa olisi kai kuulunut tuntea suurta ylpeyttä, mutta minäpä reagoin päinvastoin. Punastuin ja säikähdin niin pahasti, että sammutin tietokoneen. En taatusti mene enää tänä vuonna sille sivulle, vaikka tiedänkin arvosteluni olevan parempi kuin useiden "oikeiden" toimittajien.
Viime päivinä päässä soinut vaikka mitä, ja nyt onkin todella vaikeaa valita kappaletta, ja siksi tuleekin kaksi kerralla. Jäihän eiliseltä väliin. Poikkean samalla linjasta, joka on ollut aika indie rock -painotteista. Pistetään ekaks Dan le Sac vs. Scroobius Pip ja Thou shalt always kill mahtavilla nintendotaustoillaan ja vielä mahtavimmalla sanoillaan. (Kaivakaa sanat jostain!)
En tiedä, kuinka paljon toinen kappaleeni on soinut radiossa, koska sitä vehjettähän minulla ei ole. ( - ja vaikka oliskin tuskin kuuntelisin) Mutta niille, jotka eivät ole kuulleet tarjoan Take Thatin Patiencea. Niiden olis kai kuulunut olla ihania ysärillä, mutta sillon en lämmenny. Toissailtana kattellessani Brit Awardseja kuola sen sijaan virtas, kun pojat esiintyivät. Vähänkö Jason Orange on kuuma risuparrassaan! Nam! Nii... ja on toi biisi musta oikeestikki hyvä......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti