Melt!in ohjelmisto täydentyi

16.-18.7.2010 järjestettävät festivaalit lisäsivät tänään päät pudottavia bändejä ohjelmistoonsa. Ilosaari kiinnitti mm. Faith No Moren ja Biffy Clyron, mutta kuten on ennenkin ollut puhetta, aion suunnata silloin Saksaan, kolmansilletoista Melt! Festivaleille. Vielä puuttuu ainakin parisen kymmentä esiintyjää, mutta tämän päivän isohko bändilista teki sellaisen vaikutuksen, että lippu on poistettava ihan pian.

1000 Robota | The Big Pink | Bonaparte | Danger (live) | Darwin Deez | Delphic  | Dirty Projectors | Douster | Edu K | Friendly Fires | Goldfrapp | Daniel Haaksman | Health | Hercules And Love Affair | Holy Ghost | Hurts | Jamie T | Johnossi | Kele | Kings Of Convenience | Kode 9 vs. Martyn | Jamie Lidell | Midlake | Miike Snow | Ewan Pearson | Shout Out Louds | Skate | Tiefschwarz | Tommie Sunshine | Tiga | Martina Topley-Bird | Yeasayer

Joukossa on muutamia tuttuja naamoja jo viime vuodelta. Delphic oli korvaamassa perunutta muistaakseni Foalsia (joka on myös tulossa tänä vuonna), Miike Snow esiintyi tuolloin kykyteltassa, missä nähtiin mm. LCMDF ja La Roux. Tiga heitti tulisen dj-keikan Oasiksen kanssa samaan aikaan. Tänä vuonna Bonaparte heittää myös oman keikan (aiemminhan varmistui yhteisshow Modeselektorin kanssa), ja kuulopuheiden mukaan villitsi myös viime vuonna. Mitä olisikaan Melt! ilman Erlend Øyea? Viime vuonna kahdesti lavalla nähty norjalainen tuo tänä vuonna mukanaan bänditoverit Kings of Conveniencesta. Bloc Partysta tuttu Kele taas esittelee eksklusiivisesti sooloprokkiksensa. Myös pari vuotta sitten perunut Hercules and Love Affair on jälleen listalla!

Eniten tällä hetkellä lämmittää mieltä newyorkilainen Darwin Deez, joka on vain kerrassaan mahtava, ja jota toivoinkin jonnekin festarille saapuvaksi. Niin, ja väsäilee kerta kaikkiaan mielettömiä musiikkivideoita...







Jälkimmäisessähän musiikki ei ole omaa vaan lainattu Passion Pitiltä. Darwin Deez ei kuitenkaan sille kalpene musiikillisesti, tsekatkaapa esim: http://www.youtube.com/watch?v=AOKOUGalxek. Innostuspuuskani ehdoton kakkonen on Yeasayer. Vaikka sekin on käyty aiemmin katsomassa, uusin albumi Odd Blood saattaa hyvinkin olla tämän vuoden lempparilevyni. Tai ainakin TOP 3:ssa se huitelee. Jos joku ei ole vielä tarkastanut uutta ONE-videota, olisi nyt syytä. Se ainakin vetelee ykkösenä vuoden parhaissa musiikkivideoissa, sillä  Klaani (The Tribe) meets nu-rave meets outoilu meets futurismi meets viileet jäbät meets mutaatiot meets warehouse partyt jne. -tunnelma ei voi olla vakuuttamatta.

 
Yeasayer "ONE" By: Radical Friend from ODDBLOOD on Vimeo.

Kolmanneksi ehdottomasti tsekattavaksi nostaisin Friendly Firesin jo pelkästään sen takia että vokalisti Ed Macfarlanella on maailman autenttisimmat tanssiliikkeet. Niin, ja kyllähän noi loputkin esiintyjät passaa katsella.....

Jamaica - I Think I Like U 2

Tiedän, että edellisestä Jamaica-postauksesta ei ole vielä pitkä aika, mutta etukäteen hehkuttamani So Me:n ohjaama musiikkivideo bändin ensisingleen on nyt netissä, ja se on aivan mahtava. Nokkela, hauska, itseironinen mutta silti mahdollinen:


JAMAICA - I Think I Like U2
Uploaded by Cooperative-Music. - Watch more music videos, in HD!

Taidan kokeilla, kuinka monta kertaa putkeen tämän voi katsoa kyllästymättä.

Toiveita illan dj-kaksikolle

En oikein edes muista, koska olisin viettänyt viimeksi viikonloppua Tampereella. Tänään piti olla luokkakokous, joka sitten eilen siirtyikin toukokuulle, ja yhtäkkiä iltaohjelmakin on vapaa. Tänään ei sopivasti ole oikein juuri mitään muuta kuin Big Pop, joten tanssilattia ja muistojen verestäminen kutsuvat. Viime aikoina, on muutenkin tanssimusiikki kiinnostanut taas asteen verran enemmän, ja mikäli kellään on yhtään samankaltaisia suunnitelmia, tässä hyviä ehdotuksia tanssifiiliksen nostattamiseksi.

Viimeisen viikon lempparibiisi:


Crookersin uusi levy on muutenkin aika hyvää kamaa. Nimekkäät vierailijat tekevät hienoa työtä ja rakastettavia biisejä löytyy useampia. Tempo on yllättävänkin hidas eivätkä biisit välttämättä vedä tanssilattialle, mutta tällaisenaan sopivat varmasti etkoille. Suuri osa kuulostaa erittäin remix-kelpoisilta, että eiköhän sitä voi pian mennä toivomaan reividiskoissa muuta kuin sitä AC/DC remixiä.

Tälle päivälle osui myös muutamat synttärijuhlat, joiden parissa etkoilla. Luvassa siis paljon ystäviä, joka sopiikin hyvin toiseen viime aikojen lempibiisiin:


Veikkaan yhdeks tän vuoden onnistujaksi Fenech-Soleria. Kaikki brittikolmikon biisit eivät ole mitään automaattisia hittejä vielä, mutta rakennuspalikat on ainakin valittu hyvin. Esimerkiksi seuraavasta biisistä tihkuu jonkinlainen Calvin Harrisin, Cut Copyn ja Delphicin sekoitus:


Viime diskoilusta on niin pitkä aika, että oletettavasti illan venyessä ja pilkun lähestyessä ilta tuntuu päättyvän liian lyhyeen, mistä taas yks aika kiva kappale vois kertoa kertosäkeessään:
Let's Go Together by Gamble and Burke
I don’t wanna say goodbye, the night is young we’re all having fun, don’t really wanna go jne.

Hyvää loppuviikonloppua kaikille!

Roskilde Festival -infopaketti

Viimeksi päivitetty: 6.6.2012

Pari vuotta sitten minulta toivottiin Roskilde-vinkkejä ja infopakettia festivaalista. Sen jälkeen olen vuosittain päivittänyt tätä vinkkikokoelmaa, koska joka vuosi oppii uutta, ja samalla Roskildekin muuttaa omia käytäntöjään... Jos jotain kysyttävää jää, vastailen mielelläni.

Mistä lippu?

Roskilde Festival myy festarilippunsa itse tanskalaisen Billetlugenin kautta, eikä enää ole mahdollista ostaa lippua Tiketistä tai Lippupalvelusta, kuten joitakin vuosia sitten. Elmu sen sijaan myy edelleen matkoja festivaaleille, ja näihin sisältyy lippu.

Virallinen lippumyyntipiste on siis tänä vuonna täällä. Lippuvaihtoehtoehdoista listassa ensimmäisenä on peruslippu, joka sisältää festivaalin ja leirinnän koko festivaalin ja warmupin ajaksi. Sillä on tänä vuonna hintaa noin 243 euroa plus palvelu- ja toimitusmaksut!

Huom! Jos aiot tupsahtaa Tanskaan heti leirintäalueen porttien avautumiseksi, sinun tulee valita sisäänkäyntiportti lipun oston yhteydessä! Ilman sisäänkäyntibuukkausta alueelle ei pääse ennen jossa voit tehdä ns. sisäänkäyntibuukkauksen, josta voi lukea lisää täältä. Jos siis, saavut festareille 1.7. klo 8 jälkeen, sinun ei tarvitse murehtia tästä.

Koska Tanskaan?

Festivaali järjestetään 30.6.-8.7.2011. Varsinainen festivaali on torstaista sunnuntaihin 5.-8.7., mutta leirintäalue aukeaa jo lauantaina 30.6. klo 18. Erinomaisia tuntemattomampia pohjoismaisia bändejä esiintyy sunnuntaista keskiviikkoon asti. Leirintäalue täyttyy nopeasti heti porttien auettua, ja telttapaikan löytäminen vaikeutuu sitä enemmän, mitä lähempänä varsinaisen festivaalin alkua leirintään saavutaan. Etenkin jos olet lähdössä matkaan useamman teltan voimin, on sitä tärkeämpää saapua niin aikaisin kuin voit. Keskiviikkona ja torstaina festivaalin alkaessa telttapaikkoja löytyy enää vain yksittäisille teltoille sieltä täältä. Leirintäalue suljetaan maanantaina 9.7. klo 14 paikallista aikaa.

Miten Tanskaan?

Vaihtoehtoja on useita. Varsinaisia Roskilde-matkoja Suomesta järjestää tänä vuonna ainakin Elmu. Kokemuksia seuramatkoista minulla on Aseistakieltäytyjäliiton osalta neljältä vuodelta, jotka olivat poikkeuksetta hyviä reissuja. Seuramatkoilla on vaivattomien kuljetusten lisäksi huolehdittu hyvästä festarifiiliksen nostatuksesta ja uusista kavereista. Lisäksi bussimatkustaminen lienee ekologisin vaihtoehto, vaikkei nykyään enää halvin, koska meno-paluulentoja Helsingin ja Kööpenhaminan välille löytää usein jopa alle 70 eurolla.

Lentämällä pääsee Suomesta Köpikseen ainakin Blue1:n, SAS:in, Norwegianin ja Finnairin siivillä.  Kööpenhaminasta Roskildeen matkustaa vaivattomasti junalla. Roskilden kaupungin asemalta lähtee junia perille festarialueelle asti useita tunnissa.  

Seuramatkojen ja lentämisen lisäksi myös kokeillut muitakin vaihtoehtoja: Junalla Turkuun, Turusta laivalla Tukholmaan ja Tukholmasta SweBussilla Roskiden leirinnän itäiselle portille. Bussimatka maksoi noin viikkoa ennen festaria 60 euroa/ suunta, mutta huhut kertovat kevättarjouksista, jotka olivat puolet halvempia. Bussi lähti Tukholman bussiterminaalista yöllä ja oli perillä Roskilden leirinnässä varhain aamulla. Paluulipun ostin festivaaleilta viimeisenä päivänä samaan hintaan. Busseja lähti niin paljon kuin kysyntää oli.

Missä majoittua?

Leirintäalueella, joka on aivan festivaalialueessa kiinni! Leirinnän kaukaisin kolkka tosin on pitkän matkan päässä festivaalialueesta, sillä alue on valtava. Majoittuminen leirintäalueella ei maksa lisämaksuja, vaan sisältyy festarilipun hintaan. Festarilippu vaihdetaan rannekkeeksi leirinnän portilla. Samalla saat bändiaikataulut sekä Roskilde-vihon, josta löytyy kaikki tarvitsemasi informaatio. Jos vihkosesi hukkuvat, voit ostaa uudet tilalle.

Leirintäalue on myös vaikein asia huomioida ennakkoon. Se muuttuu joka vuosi, ja vapaat paikat viedään yhä aiemmin. Vaikka helkkarin iso leirintä täyttyykin ensimmäisen päivän aikana, en ole koskaan kuullut että kukaan olisi jäänyt ilman telttapaikkaa. Itse olen saapunut festivaaleille aina sunnuntaiaamun ja tiistaiaamun välissä. Koskaan ei ole ollut helppoa löytää paikkaa, mutta sellainen on lopulta löytynyt. Yleensä eniten tilaa on leirinnän kauimmassa kolkassa. Yksittäisille teltoille saattaa löytyä spotteja hyvinkin läheltä.

Pitkän edestakaisen kävelyn välttämiseksi, anna teltat mukaan muutamalle tyypille ja jättäkää loput  reissukumppanit vartioimaan kaikkien tavaroita. Näin muutamat pitävät silmällä koko porukan tavaroita, eikä niitä tarvitse kantaa loputtomiin auringossa hikoillen tai mudassa kahlaten. Sillä aikaa pari tyyppiä pystyttävät teltat mieleisille paikoille. Sitten takaisin tavaroiden luokse ja rinkat voi heittää sisälle valmiiksi pystytettyihin telttoihin.

Leirinnästä löytyy kaksi leirintäkeskusta, itäinen ja läntinen. Molemmissa on runsaasti kojuja: ruokaa, vaatteita, viihdettä, tärkeitä palveluja jne. Leirintäalueelta löytyy myös elintarvikekauppoja ja apteekki. Leirintä on myös jaettu pienempiin alueisiin, jotka on nimetty kirjaimin. Jokaisen pienemmän alueen keskellä on kioski, vessat, vesipiste, latauspiste, narikka ja mahdollisesti jotain aktiviteetteja. Pienemmät alueet eli agorat ovat yleensä teemoiteltuja, ja sieltä löytyy teeman mukaista ohjelmaa. Alue-J on Quiet & Clean area, jossa ei saa öisin mekastaa. J-alueella myös leirin siisteydestä on pidettävä huolta (siisteydestä tulee tietysti huolehtia myös muilla alueilla). Tämän vuoden festivaalikartta löytyy täältä.

Oma suosikkini alueista on monenta vuonna ollut P. Siellä on usein ollut tilaa vielä myöhempinäkin päivinä, mikä on tarkoittanut usein sitä, että se on alueena myös kansainvälisin eikä koostu pelkästään kännipäissään ördäävistä tanskalaisista teineistä. Viime vuosina P:n tuntumassa on myös ollut toinen leirintäkeskus palveluineen. Jos kaipaat megaisia läpi yön jatkuvia bailuja, suosittelen leiriytymään mahdollisimman lähelle festarialuetta esimerkiksi alueille G ja L.

Hotelli-/ hostelli-/ B&B -vaihtoehtoihin en halua ottaa kantaa, koska en ole niitä itse kokeillut.

Agora P yöllä

Mitä mukaan?

Lähdetään liikkeelle perusasioista. Ota tavaraa mukaan sen verran kuin jaksat kantaa. Matka leirinnän portilta lopulliselle telttapaikalle voi olla tuskaisen pitkä. Vaikka tekisikin mieli ostaa laivalta halpoja kaljalavoja, suosittelen jättämään ne Tax Freehen mikäli on vähänkään kosteuden vaaraa. 2007 kävi meikäläiselle niin että kaljat levisivät mutaan jo reippaasti ennen telttapaikan löytämistä.

Hyödyllisiä mukaan pakattavia juttuja teltan, makuualustan ja makuupussin lisäksi:

• pyyhe (leirintäalueelta löytyy useita maksullisia lämpiä ja ilmaisia kylmiä suihkuja)
• uikkarit (leirintäalueella on myös pulikointiin soveltuva järvi)
• taskulamppu/ telttalamppu (yöllä on pimeää)
• lukko (varkaita on täälläkin, ja vaikkei lukko estäkään telttaan murtautumista, se ainakin hidastaa ja tekee rosvoamisesta epäilyttävämmän näköistä. Myös humalapäiset erehtyväiset ihmiset pysyvät poissa teltastasi.)
• trangia tai kertakäyttögrillejä (teltan vieressä ei saa tehdä tulta, mutta leirintäalueella on useita aukeita paikkoja, jossa trangian yms. käyttäminen on sallittua. Lähistöllä on yleensä myös vesipisteet tiskaamisen helpottamiseksi.)
• astioita, ruokailuvälineitä ja mukeja (siis etenkin siinä tapauksessa jos otat trangian)
• ruokapuolesta hyväksi havaittu on: jauhekaakao/kahvi/cappuccino/maito, pussipasta, nuudelit, pussikeitot, tomaattimurska, tölkkiruoka jne.
• vessapaperia (vessoissa on yleensä paperitilanne ok, mutta varmuuden vuoksi...)
• tarvittavat laturit (voit ladata matkapuhelimen/ akkuja leirinnässä hintaan 10 dkk per lataus)
• kamera (tallenna hyvät muistosi. Roskilde on siitä harvinainen festivaali, että järkkärinkin voi viedä festivaalialueelle.)
• peseytymistarvikkeet
• jesari (korjaa kaiken. Tarvittaessa tekee kumisaappaista pidempivartiset tai teltan päällyskankaasta mukavan hellesuojan.)
• pressu (suojaa kuumuudelta ja sateelta. Pressu painaa kohtuullisen paljon, joten kannattaa harkita, onko järkevämpää hommata Suomesta vai Tanskasta)
• vesipullo/ kanisteri (on helpompaa säilöä vettä teltassa kuin käydä aina janon yllättäessä vesipisteellä)
• korvatulpat (yleensä festareilla desibelitaso on siedettävä, mutta näitä saattaa tarvita vähintään nukkumista yritettäessä)
• jos olet taipuvainen heinänuhaan, ota mukaan runsaasti allergialääkkeitä!

Vaatteita pakatessa kannattaa pitää järki päässä. Yöllä on kylmä ja päivällä voi olla perhanan kuuma. Sadevaara on olemassa, jolloin kaipaat kuivaa päällesi. (Säilytä siis vaatteet muovipusseissa.) Kannattaa harkita kaksi kertaa ennen kuin pakkaa vaaleita vaatteita mukaan. Roskilden leirintäalueella on pesula. Roskilden festivaalialueella on myös kojuja, joista voi ostaa uskomattoman siistejä vaatteita, joten rinkkaan kannattaa ennemmin jättää tilaa kuin pakata se aivan täyteen.

Arvotavarat voi jättää leirinnässä ilmaiseksi narikkaan, kun olet muualla.

Uimarannat olivat kovassa käytössä vuonna 2009

Huomioi sää ja sen arvaamattomuus

Säätiedotuksiin ei kannata liiaksi luottaa. Jos luvataan kahden viikon sademyrksyä, ei sateelta luultavasti vältytä, mutta on eteeni osunut vuosiakin, jolloin sääennusteet ovat luvanneet sadetta, jota ei koskaan ole tullut.

Mutavelliin hukkuneena ja auringonpistoksista kärsineenä, pakkaan joka vuosi mukaan vähän kaikkea. Kumisaappaat eivät paljoa paina rinkan pohjalla vaikka ei sataisikaan, mutta ne ovat parhaat ystäväsi jo pienessä sateessa. Roskilden maaperässä ei ole sen kummempia ojituksia, joten pieni sadekuurokin muuttaa vihreät pellot mutaisiksi nopeasti tuhansien jalkaparien muovauksessa.

Mutameren lisäksi toinen ääripääkin on nähty. Olen polttanut naamani ja olkapääni jo ennen teltan pystyttämistä. Eli vahvaa aurinkorasvaa mukaan! Rusketuksesta tai sen puuttesta voi murehtia myöhemminkin, mutta palaminen ei ole mukavaa festariolosuhteissa. Tämän ääripään varalta kannattaa pakata myös jokin päähine ja hengityssuoja/ huivi. Kolmen edellisen Roskilden jälkeen lähes kaikilla matkakumppaneillani oli keuhkoputkentulehdus kuivuuden ja ilmassa leijuneen pölyn takia.

Pakkaamisessa kannattaa muistaa, että lähes mitä vain voi ostaa Roskildesta. Roskilden kaupunkiin ei kävelymatka ole älytön ja junamatka maksaa muistaakseni 2,50 euroa suunnalta. Festivaali on yksi kaupungin tulonlähteistä, joten kauppiaat täyttävät nopeasti kauppansa festarivieraiden kaipaamista asioista. Patjat, makuupussit, teltat, retkituolit, paviljongit, kumisaappaat, sadetakit, festarimuona, halpa alkoholi, isot vesikanisterit ym. on kaikki saatavilla siis kohtuullisen läheltä.

Säästä haluaisin sanoa vielä sen, että vuonna 2007, kun Roskildessa oli älyttömät tulvat ja mutapellot, onnistui minulla ja seurueellani olemaan erittäin hauskaa. Säässäkin on kyse vain sopeutumisesta, ja hyvillä perustarvikkeilla pärjää kauheissakin olosuhteissa. Lisäksi Roskilde Festival on äärimmäisen ihmisläheinen festari, joka ääriolosuhteissa auttaa vieraitaan parhaansa mukaan. Hirveiden helteiden aikaan on ollut mahdollista jäädä festivaalialueelle erään katetun lavan alle nukkumaan, koska teltoissa on ollut aivan saatanan kuuma. Samanlainen 'hätämajoitus' oli tarjolla myös tulvavuotena.

Kumisaappaat kuuluvat perusvarusteisiin. 

Helteelläkin lätäköitä on vähintään vesipisteen luona.

Tanska vs. suomalaiset festarit

Jos rahasi loppuvat, saat nostettua rahaa suomalaisella kortillasi (ainakin Visa Electron, Mastercard, Visa) suoraan festivaalialueelta. Palvelumaksuja menee prosentuaalisesti, mutta ei paljoa. Automaateissa on oman kokemukseni pohjalta rahaa aina. Useimmissa juoma-, ruoka- ja vaatekaupoissa festarialueella toimivat myös samat kortit, mutta asioiminen on sujuvampaa käteisellä. Suosi siis käteistä vähintään jonojen lyhentämisen vuoksi.

Roskilden festivaalialueella ikäraja alkoholille ja tupakalle on K18. Jos olet aikuinen Suomen mittapuulla, sinulta ei tulla kysymään henkilöllisyystodistusta kertaakaan festivaalialueella. Kannattaa silti ottaa henkkarit mukaan, että pääsee ilman hämminkiä maahan ja sieltä pois.

Kaljalasisi saat kantaa minne tahansa, vaikkapa pois festareilta jos niin haluat. Roskildessa anniskelualue on koko festivaali. Joinain vuosina kaljaa on saanut ostettua myös päälavan ja Arenan eturivistä.

Jos lempibändisi esiintyy päälavalla Orangella tai toiseksi suurimmalla lavalla Arenalla, ei sinun tarvitse jonottaa aamusta alkaen nähdäksesi bändin eturivistä. Molemmilla puolilla lavoja on portit, joista päästetään sisään tietty määrä ihmisiä. Muut jäävät näiden turva-aitojen ulkopuolelle. Suosituimmille bändeille muodostuvat omat jononsa lavojen sivuille hyvissä ajoin, mutta jonotusajat eivät veny aivan mielettömiksi, sillä loossit tyhjennetään jokaisen esiintyjän jälkeen eikä sinne voi jäädä notkumaan.

Festivaalialueella suurin osa toileteista on vesivessoja eikä bajamajoja. Leirintäalueella tilanne on toinen.

Hintataso Tanskassa on aikalailla sama kuin Suomen festivaaleilla, mutta hinta-/laatusuhde festivaaliruoassa kääntyy helposti tanskalaisten eduksi. Ruoka Roskildessa on maittavaa ja suuri osa on Reilun kaupan tuotteista valmistettua.

Suomen festivaaleilta tuttu panttikäytäntö on voimassa myös Roskildessa. Jokaisesta ostetusta muovimukista, viinikartongista, juomien kantotelineestä ym. saat rahaa takaisin. Pantti on kuitenkin pieni (alkaen 1 dkk eli n. 14 snt), joten ihmiset heittävät helposti tuoppinsa maahan. Tässä onkin köyhälle hyvä festariduuni. Vuonna 2008 Santigoldin 35 min mittaisella keikalla poimimme ystävieni kanssa kaikki jalkoihimme heitetyt tuopit. Samalla kun Santi tykitti lavalla tienasimme pari litraa vinettoa, ihan huomaamattamme.

Festivaalialue on kaikkiin suomalaisiin festivaaleihin verrattuna valtava. Lavoja on paljon, ja myös bändejä soittaa samaan aikaan useita. Jos sinun pitää kiirehtiä Arena-lavalta Odeonille tai toisin päin, varaa kävelymatkaan 15 minuuttia.

Jokaisen lavan kulmalla on iso puinen tolppa, jossa näkyy lavan päiväkohtaiset soittoaikataulut. Tolpat ovat myös erittäin hyviä kohtaamispaikkoja. (Paitsi silloin kun joku super-iso bändi on juuri lopettanut sillä lavalla.)

Arenan tolppa 2009

Roskilde Festival ei ole vain hyvää musiikkia ja kaljaa, vaan oheistekemistä löytyy vaikka kuinka paljon. Viiden vuoden aikana olen nähnyt niin luistinrataa, lihasvoimalla pyörivää maailmanpyörää ja lämmitettyä uima-allasta, skeittikisoja, kalastusta, talenttikisoja jne. Leirintäalueella on myös elokuvateatteri, joka näyttää laadukkaita kansainvälisiä elokuvia.

Leirinnässä sekä festivaalialueella kiertelevät joka aamu myyjät kahvikanisterit selässään, joilta voit ostaa tuoreen kahvin suoraan telttasi ovelta. Roskildessa painetaan myös omaa uutislehteä, jota voi ostaa kierteleviltä jakajilta. Useana vuonna englanninkielinen sanomalehti on ollut saatavilla, mutta muutamana viime vuonna tarjolla on ollut ainoastaan tanskankielinen vaihtoehto.

Omia juomia saa viedä festivaalialueelle! Käytännöt omien juomien suhteen ovat viime vuosina vaihdelleet, ja viime vuonna homma toimi seuraavasti: 

1) Leirintäalueelle saat viedä mitä juomia hyvänsä

2) Festivaalialueelle saat viedä yhden maksimissaan puolen litran kokoisen juoma-astian, kunhan se kuuluu panttijärjestelmään eikä ole lasia. 

3)  Valitsemasi juoma-astia saa olla avattu tai suljettu tölkki/ pullo/ muki tms, ja sen pitää kuulua joko yleiseen tanskalaiseen tai Roskilden omaan panttijärjestelmään. Sisällöllä ei ole väliä, mutta juotavaa ei saa olla puolta litraa enempää! Voit siis ottaa mukaasi Tanskasta ostetun 0,5 litran vesipullon tai Roskildesta ostetun pantillisen muovimukin, jonka olet täyttänyt omalla vodkallasi.

4) Tarkista nämä tiedot vielä Roskilden sivuilta ennen festivaalia!

Lopuksi, tanskalaiset ovat rehellisiä, mukavia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka auttavat, jos kysyt apua. Lähes tulkoon kaikki puhuvat erinomaista englantia, eikä omilla matkoillani ole koskaan tullut lainkaan ongelmia. Kaikki tuntuu sujuvan Roskildessa rennommin ja rauhallisemmin. Ehkä siksi että festareiden tärkein sääntö on hyvinvointi ja hauskanpito turhien rajoitusten sijasta? Tärkeät infot löytyvät myös Roskilde Festivalin omilta sivuilta ja festarin henkilökunta vastailee ahkerasti Facebook-sivuillaan tyhmiinkin kysymyksiin.

www.roskilde-festival.dk

Ps. Etenkin ekakertalaisten kannattaa myös tsekata festarijärjestäjien itsensä kokoamia vinkkejä.

1yy2aa3oo suomielektroo

Toivotin viime viikolla vinyylikokoelmiini uuden tulokkaan, kun kävin poimimassa Äxästä ennalta mainitsemani Jaakko Eino Kalevin Modern Life LP:n. Satunnaisista hommista ja kokoonpanoista bongailtava Jaakko onnistui ihmetyttämään positiivisessa mielessä jo Dragon Quest esikoisellaan, joka oli lopulta aikamoinen sekametelisoppa. Vaikka suu loksahtelee auki välillä uutta levyäkin kuunnellessa, Modern Life on eheämpi paketti. Eikä siinä vielä kaikki.

Levyn yhdestätoista kappaleesta lähes kaikki ovat täyttä kultaa. Muutaman raita (Meganeganai, Who Put the Bomb) on liian vinksahtanut kokonaisuuden kannalta, mutta näistäkin jälkimmäinen on kuulostanut  pyöräytys pyöräytykseltä jalometallisemmalta. Jaakko Eino Kalevi on harpannut toisella levyllään lähemmäksi muita taitavia suomielektron taikureita. Samalla omaperäisyyttä on hävitetty taivaan tuuliin, mutta pelkästä korvankääntötempusta lienee kyse, sillä tämänkin levyn punainen lanka on Jaakon tutut groovaavat synat. Parhaimman vaikutuksen tekevät Flexible Heart ja I Wanna Win, jotka molemmat voi kuunnella MySpacessa. Modern Lifen voi ostaa vinyylinä hyvistä levykaupoista tai latauksena täältä.

Alkanut viikko vaikuttaa loisteliaalta muidenkin suomalaisten taitureiden kannalta. Keskiviikkoa olen odottanut kuin kuuta nousevaa, sillä silloin kauppoihin tupsahtaa Villa Nahin esikoisalbumi Origin. Ylihuomista odotellessa ei auta kuin tyytyä MySpace-soittimen maistiaisiin ja  Jori Hulkkosen erinomaisiin remixeihin.

Hyvät uutiset jatkuvat. KA SO RE:n Juuso Malinin tiedetään olleen viime aikoina kiireinen Femme en Fourrure -projektinsa kanssa, mutta nähtävästi myös KA SO RE:lta on tulossa matskua ulos lähiaikoina ("Out soon on Gaea Records"). Sitä odotellessa tuore Helsinki 78-82:n remix, joka on muuten ihan super awesome:

KA SO RE - Bunnies (Helsinki 78-82 Remix) by TOP BILLIN

Ranskan Jamaica

Pari päivää erossa Internetistä, enkä olekaan enää ollenkaan ajan tasalla. Hoidetaan tärkeimmät alta pois nopeasti:
Tulee Suomeen:
Benga Goldie The Prodigy Roxy Music Skream White Lies

Tulee Jyrockiin:
Bye Bye Bicycle (SWE), Mintzkov (BE), Masquer (SWE), Circle, Terveet Kädet, Shine 2009, Echo Is Your Love, Kiki Pau, Alpo ja Tomi, TV Off, Manna, Vuk, Astrid Swan, The Souls, Cosmobile, Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi, Pyhimys, Joniveli, Kaikukasti, G-Odd, dj:t

Uusia biisejä/ maistiaisia kuultavissa:
Daft Punk Kakkmaddafakka LCD Soundsystem LCMDF MGMT Neon Indian Yes Please

...ja sitten uuden musiikin pariin. Lempifestareilleni Melt!iin varmistettiin jokunen tovi sitten kasa hienoja esiintyjiä, joiden joukossa oli myös minulle uusia tuttavuuksia. Melt!in hyvään makuun luottavaisena olen tsekkaillut vieraita nimiä, jotka ovat olleet lähes poikkeuksetta mahtavia, mistä hyvänä esimerkkinä Jamaica.

(Kuva: Amaury Choay)

Poney Poneysta Jamaicaksi muuttunut pariisilainen kundikaksikko tekee erittäin tanssilattiakelpoista elektrovaikutteista indie poppia. Päässäni on jonkinlaiset raamit ranskalaiselle musiikille, mutta pelkkää edbangeria ei Jamaica soita, vaan onnistuu kuulostamaan enemmänkin elektro-Phoenixilta. Debyyttialbumi on parhaillaan valmistelussa, ja duon taustajoukot ovat kovaa luokkaa. Tuloilla olevan esikoisvideon on ohjannut So-Me, aiemmin biisejä on tuottanut Para One, ja Justicen Xavier De Rosnay on vastuussa tulevasta albumista - samoin kuin kahdesta alla olevasta raidasta:





MySpace: http://www.myspace.com/ithinkilikejamaica

Eilen alkoi myös Tampereella Filkkarit, mutta nämä festarit taitavat jäädä osaltani lyhyiksi, kun suuntaankin jo tänään takaisin Helsinkiin. Yhden kourallisen lyhytelokuvia aion ehtiä katsomaan sitä ennen, mutta pakko myöntää, että olen enemmän innoissani huomisesta Liisa Ihmemaassa -ensi-illasta! Vaikka en ookkaan mikään Tim Burton -megafani...

Ps. Se toivottu Florence + The Machinen keikka-arvio meni Fresh from Finland -blogiin! Click!

"Parempi kuin Disco Ensemble"

Mihin tahansa viime vuonna meninkin, siellä esiintyi Jaakko & Jay. Katselukertoja kertyi vuoden sisään kymmenen, ehkä enemmän ehkä vähemmän, mutta aina oli kivaa. Tänä vuonna joka paikassa tuntuisi olevan Wedding Crashers, joka saattaa vallan mainiosti olla vuoden kotimainen tulokas. Viimeisimmässä Rumbassa oli ehkä hauskin aukeaman kokoinen mainos ilmaisesta biisistä, sama kappale soi YleX:n tehobiisinä viime viikolla, keikkoja varmistuu jatkuvasti lisää ja korviin kantautuu vain ylistyssanoja.



Kravateissa ja kauluspaidoissa esiintyvät nuoret kollit voittivat siis viime vuonna kaksi arvostettua bändikilpailua: Alkupisteen sekä Äänen ja Vimman. Silloin tuomaristot painottivat puheissaan valmista pakettia ja lavaesiintymistä, eivätkä nämä vahvuudet ole kadonneet minnekään vuoden aikana.

Esimerkiksi reilu viikko sitten leikkisästi WC:ksi lyhenevä bändi lämmitteli raskaampaa progerockia edustavaa Tuvalua Tampereella, ja vaikka yleisö olikin tullut Yo-talolle pääesiintyjän levynjulkkareille, hymy ja kiinnostus hohti kymmeniltä kasvoilta myös lämppärin soittaessa. Paikalle raahaamani äiti kommentoi bändin olevan parempi kuin Disco Ensemble, verrattuna nyttemmin isosti breikanneen porilaislähtöisen pumpun alkutaipaleeseen. Vielä en osaa sanoa, olivatko äitini sanat liian isoja, mutta Tuvalu ainakin hävisi taistelun illan parhaasta esiintymisestä ja vieläpä helpohkosti.



Kuuntele Electric Butt tässä ja vieraile electricbutt.comissa ladataksesi kappaleen itsellesi ja tsekataksesi tulevat keikat!

Electric Butt by Wedding Crashers

Foals Liars

Muutama uusi musiikkivideo, joissa on läsnä meri, yksinäisyys ja aukeat paikat. Viidenkirjaimen monikkobändit esittäytyvät uusine biiseineen, jotka molemmat alkavat totuttua rauhallisemmin. Näistä Foalsin Spanish Sahara tekee selkeän muutoksen totuttuun linjaan, kun Liars antaa lopulta paukkua niin kuin ennenkin.


Joko Foals on vaihtanut genreä, tai edellinen kappale on tulevan Total Life Forever levyn lopetusraita. Uusi levy tulee ulos toukokuussa.



Liarsin Scissor on ensimmäinen maistiainen ensi viikolla julkaistavalta Sisterworld-levyltä, jonka bonariremixlevyltä löytyy remixejä mm. Thom Yorken, Tunde Adebimpen, Bradford Coxin, Alan Vegan, Blonde Redheadin ja Melvinsin taiteilemina.

Sian Alice Group --> Anastacia Mouna

Tänään lähdössä kuuntelemaan Florence + The Machinea loppuunmyydylle Tavastialle? Ajattelitko tulla paikalle jo lämppäriksi? Aloin kirjoittaa tekstiä Sian Alice Groupista jo kuukausi takaperin, ja unohdin sen niin pitkäksi aikaa, että lämppärikin ehti vaihtua. Sian Alice Groupin biiseissä on kuitenkin sen verran hyviä juttuja, että peruuntumisesta huolimatta sanon muutaman sanan.

Vaikka kovasti toivoinkin samaa lämppäriä kuin kiertueen Brittihaarassa (The Drums), ei Sian Alice Group olisi ollut hassumpi vaihtoehto. Se olisi ollut taas niitä lämppäreitä, joista ei ole aiemmin kuullutkaan, mutta mites kävi esimerkiksi Bloc Partya lämpänneelle entuudestaan tuntemattomalle Delphicille? Toisaalta, uusi lämppäri on varmaan entistä tuntemattomampi...

Vokalisti Sian Ahernin ympärille kietoutuvasta musiikista ensimmäisenä nousee esiin post-rock, sitten dream pop, sitten kokeellinen rock ja klassisia (proge)rokkikuvioitakin voi nuottiviivojen välistä löytää. Välillä hennot mutta määrätietoiset kappaleet muistuttavat esimerkiksi Portisheadia, mutta niin väritön skaala ei ole, että yhdellä vertauksella selviäisi. Levyjä kuunnellessa ei ole vaikeaa päätellä, miksi Sian Alice Groupin piti lämmitellä Florencea, eikä yhteneväisyydet jää pelkkiin vahvoihin naisvokalisteihin.



MySpace: http://www.myspace.com/sianalicegroup
Spotify: Sian Alice Group
www:  http://www.sianalicegroup.com

Vaan tässähän tosiaan kävi niin, että bändi joutui perumaan lämmittelynsä aikatauluongelmien vuoksi, ja ennen brittisensaatiota lavalle nousee kotimainen Anastacia Mouna. Mouna vetelee pianostaan kauniita sointuja, laulu on vahvaa, biisit ihan kivoja jne. Folk-sävytteisiä laihoja yhden naisen balladeja tehdään kuitenkin niin paljon, ettei Mouna eroa niistä mitenkään.  Jos Vuk iskee, suosittelen saapumaan Tavastialle ajoissa. Itse en ole vielä varma, kiinnostaako uusi lämppäri niin paljoa.

MySpace: http://www.myspace.com/anastaciamouna

PS. Koska olen näinä vuodenaikoina taipuvainen festarispekulaatioihin, haluan jakaa kanssanne mahdollisuuksia: M.I.A., Paul Weller, The XX, La Roux, LCD Soundsystem ym. esiintyvät Øyassa sekä Way Out Westissä. Molemmat festivaalit sijoittuvat Pohjoismaihin ja järjestetään samana viikonloppuna kuin Flow Festival... Flow'n ainoa 'varma' esiintyjä (Major Lazer) esiintyy myös Øyassa.

Festareita ja levyjä

Tänäänkin on tapahtunut paljon. Ruisrock paljasti osan 40 vuotta täyttävän festivaalin juhlaohjelmistosta, joka ei yllättänyt. Kotimaisista ainoa esiintyjä, jota ei joka vuosi Turussa nähdä on Don Huonot, joka tekee paluun lavoille Ruisrockissa. Ulkomaisetkin jatkavat ennakoitua linjaa: The Sounds, The Ark, Billy Talent, Flogging Molly, Porcupine Tree, The Baseballs jne. Okei, muutama hyväkin kiinnitys löytyi... pystypeukku esimerkiksi Belle & Sebastianista!

Ruisrockin esiintyjät

Vaikka en aiokaan tehdä eilisen kaltaista festariesittelypostausta, on pakko mainita ulkomaan uutisistakin. Ruisrockin kanssa samana viikonloppuna järjestettävä belgialainen Rock Werchter lisäsi tänään jo ennestään huikeaan ohjelmaansa 20 uutta esiintyjiä, jotka ovat vähän eri tasoa kuin Turun tutut naamat... Editors, Phoenix, Alice in Chains, LCD Soundsystem, The XX, Empire of the Sun, Skunk Anansie jne. Ennestään Werchterissä oli kiinnitettynä mm. Pearl Jam, Muse, Faithless, Them Crooked Vultures, Rammstein, Pink ja Green Day.

Rock Werchterin esiintyjät

Ja sittenkin, meikämandoliinin mielestä parempi vaihtoehto molemmille on se Roskilde Festival, jonka esiintyjät eivät vielä ole räjäyttäneet pottia. Vaan ihmekös tuo, kun on pääesiintyjät vielä Them Crooked Vulturesia lukuunottamatta puuttuvat. Joskus ensi kuun puolivälillä voi vissiinkin odotella noin sadan esiintyjän kertavarmistusta.

Isoin huutomerkki tämän päivän kohdalla oli kuitenkin Portugal. The Manin uusi levy! American Ghetto kuulostaa ensikuunteluiden perusteella levyltä, jonka on tehnyt bändi, joka se on tehnyt. Levyltä löytyy elektronisia surinoita ja hipidihopbiittejä, mutta biisit ovat kaiken sen alla silti tosi Portugal. The Mania. Taidan nauttia bändistä enemmän perinteisempänä, joten parhaalta levyltä se ei kuulosta, mutta taas kelpo kappaleita on mukana. Ensimmäisenä joukosta kolahti 60 Years. Levyn voi ostaa täältä, ja streamata vaikka tästä:

Vaihtoehtoja Provinssirockille

Kun kerran tarjosin Melt!iä Ilosaaren tilalle, lienee hyvä listata muutama vaihtoehto Provinssillekin, joka näyttää päivä päivältä huonommalta vaihtoehdolta viettää kesäkuista viikonloppua. Lopussa paljastetaan myös yksi Flow Festivaleille saapuva timanttinen akti.

Vaikka olen vuoden 2002 jälkeen jättänyt vain yhden Provinssirockin väliin, tuntuu Seinäjoelle lähteminen joka vuosi himpun verran enemmän vastenmieliseltä. Vuoden 2008 juhla-Provinssia lukuunottamatta, taso tuntuu lipuvan koko ajan lähemmäksi niitä tusinafestareita, joita Suomesta löytyy jo tarpeeksi. Tämän vuoden kattaukseen on kiinnitetty toistaiseksi kotimaisista Eläkeläiset, Lauri Tähkä & Elonkerjuu, PMMP, Viikate, Chisu, Sonata Arctica sekä Herra Ylppo & Ihmiset, eli ne samat naamat, jotka kiertävät vuodesta toiseen jokaisessa mahdollisessa tapahtumassa. Ulkkispuolikaan ei vakuuta Rammsteineineen tai Paloma Faitheineen. Toisaalta, viime vuoden Provinssi todisti, ettei hauskanpito Törnävällä vaadi välttämättä tajuntaa räjäyttäviä esiintyjiä.

Provinssirock, Seinäjoki 18.-20.6.2010 Kolmen päivän liput 110 euroa, ei sisällä leirintää

Jos todella haluaa reilulle sataselle vastinetta, järkevämmältä vaihtoehdolta tuntuisi buukata lento Saksaan. Hurricane ja Southside-festareilla on tismalleen samat esiintyjät, mutta eri puolilla maata. Hurricane järjestetään Pohjois-Saksassa Bremenin ja Hampurin välimaastossa, ja Southside nimensäkin mukaisesti etelämmässä, lähellä Sveitsin rajaa. Järkevämpi vaihtoehto suomalaisille lienee Hurricane, sillä Ryanair lentää Tampereelta Bremeniin pilkkahinnoin. Tällä hetkellä festariviikon ympärillä Ryanairin hinnat pyörivät 20-30 euron välillä /suunta + verot.

Tässä vaiheessa Hurricanen ja Southsiden ohjelma näyttää siltä, että Provinssi ei voi pistää paremmaksi:


Hurricane Festival, Eichenring, Saksa 18.-20.6.2010 Kolmen päivän liput 120 e (sisältää leirinnän)


Southside Festival, Neuhausen ob Eck, Saksa 18.-20.6.2010 Kolmen päivän liput 120 e (sisältää leirinnän)

Edelleen samana viikonloppuna järjestettäviä festareita löytyy vieläkin etelämpää. Viime viikolla julkaistiin osa Espanjan Sonar Festivalin ohjelmistosta, jonka odotin viime vuoden perusteella olevan huikea. Toistaiseksi ohjelma ei pärjää viime vuodelle, mutta The Chemical Brothers, LCD Soundsystem, Air, Aeroplane, Uffie, Hot Chip, Joy Orbison,  Dizzee Rascal, Jonsí, Fuck Buttons ym. hakkaavat Rammsteinin ja muut mennen tullen.

Sonar Festival, Barcelona, Espanja 17.-19.6.2010 Kolmen päivän liput 155 e (ei sisällä majoitusta)


Pitää muistaa, että Provinssin ohjelma on vielä kesken, mutta kohtuuhintaisia vaihtoehtoja löytyy siis ympäri Eurooppaa. Vaikka Suomesta löytyy varmaankin miljoona ihmistä, jotka diggailevat raskaasta musiikista enemmän kuin minä, Ranskan Hellfestikin kuulostaa toistaiseksi paremmalta vaihtoehdolta kuin Seinäjoki. Siellä on kaikki aina Kissistä Ulveriin ja Slayerista Devin Townsendiin. Provinssi taasen on lainannut raskaamman puolen esiintyjänsä naapureiden West Coast Riotilta, ja lainannut vieläpä huonoimmasta päästä.

Mikäli koko kesän aikatauluihin mahtuu vain yksi festivaali, on tämän hetkisten ohjelmistojen perusteella pakko suositella toukokuun lopussa järjestettävää Primaveraa, jonka lineup on vain yksinkertaisesti sairas. (Pixies, Broken Social Scene, Wilco, Spoon, Pavement, Pet Shop Boys, Moderat, Built to Spill, Low, Panda Bear, Yeasayer, Beach House, The XX, Tortoise, Major Lazer, Florence + The Machine, Fake Blood, Real Estate, Joker, Delorean, Owen Pallett jne.)

Primavera Sound, Barcelona 27.-29.5.2010 Kolmen päivän liput 150 e (ei sisällä majoitusta)

Toistaiseksi ainoa lipun oston arvoinen suomalainen festivaali on Helsingissä elokuussa järjestettävä Flow Festival. Ainakin Major Lazer (Diplo ja Switch!!) on ilmoittanut MySpacessa esiintyvänsä festareilla. Ensimmäinen osa esiintyjistä julkistetaan virallisesti ensi kuussa.