tiistai 29. huhtikuuta 2008

Ennakkopalkkapäivä



Käsissä:
M.I.A.: Arular (vihdoin!)
Why?: Alopecia
Holy Fuck: Lovely Allen 12"
MGMT: Oracular Spectacular

Näin sitä hupenee palkat jo ennakkoon. Yritän tällaisina päivinä kiertää levykaupat mahdollisimman kaukaa, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kun kotikadultakin löytyy mm. Platta. Saamari! Seuraavissa Roskilde-tärpeissä tuleekin varmaan juttua ainakin kahdesta viimeisimmästä bändistä.

maanantai 28. huhtikuuta 2008

Justin Suomeen?!



"Tämän hetken suosituin miesartisti Justin Timberlake konsertoi Suomessa mahdollisesti vuoden päästä kesällä. The Voicen musiikkiuutisten saamien tietojen mukaan Timberlake tulisi konsertoimaan Lahdessa vuonna 2009 järjestettävällä uudella festivaalilla."
-Voice.fi

Naurattaa oikein, kuinka tää huhu sattui hyvään saumaan. Eilen fiilistelin Yle 2:lta tullutta reilun kahden tunnin FutureSex/Loveshow -kiertueen livetaltiointia New Yorkista ties kuinka monetta kertaa. Päätin siinä katsellessani, että meikä matkustaa viimestään ens vuonna vaikka maailman ääriin tsekkaan Justinin jos ei muuten. En tiedä miksi viimevuotinen Tukholman keikka jäi väliin - luultavasti rahapulan takia. Säästyypähän aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse ulkomaille lähteä, vaikka keikkaliput todennäköisesti ovatkin ihan vitun kalliit.

JT on luultavasti ainoa (tai jos ei niin ainakin lähestulkoon) megaluokan popstara, jonka todella haluan nähdä esiintyvän - hintaan mihin hyvänsä. Kyse ei ole pelkästään ulkomuodosta - päin vastoin, nautin enemmän herran musiikista. Justinin materiaali on kaikista asetetuista ennakkoluuloista huolimatta todella laadukasta ja vivahteikasta. Hei, se on melkein yhtä hyvää kuin Michael Jackson.

Ps. Sekin on ihan fantsuu, et MGMT tulee Tavastialle!

torstai 24. huhtikuuta 2008

Roskilde-tärpit osa 1

Meinasin viivyttää tätä entryä, kunnes Roskilde festival toukokuussa julkaisee loputkin esiintyjänsä, mutta aihe tuli viimeistään tänään ajankohtaiseksi itselleni, kun kävin hakemassa Anskulta Roskilde-lippuni ja tanskalainen ystäväni pisti yllättäen tekstiviestiä aiheeseen liittyen. Ajattelin tässä kevään mittaan esitellä vähäsen bändilöitä ja artisteja, joita ajattelin mennä katsomaan Tanskassa sikäli mikäli aikataulut sallivat. Vaikka et olisikaan itse lähdössä Tanskaan, kannattaa luultavasti tsekata silti läpi nämä tärpit, koska omien kokemuksien perusteella Roskilden esiintyjävastaavat ovat aikamoisia ennustajia tulevien supernimien suhteen. Mainittakoon, että viime vuoden esiintyjistä 11 löysi tiensä Pitchforkin "Top 100 Tracks of 2007"-listalle. Samaiselta listalta löytyi muuten saman verran tämän vuoden esiintyjiä!

Ensimmäisenä odotettujen listallani jopa ennen Radioheadia on srilankalaislähtöinen elektronista hip-hoppia esittävä M.I.A.. Ensikosketukseni leidin musiikkiin tapahtui melkein kolme vuotta sitten juhannuspäivänä Oriveden asemalla sateessa kaverin mp3-soittimesta, kun odottelimme bussia, jota ei koskaan tullut. Silloin lähinnä naureskelin ja ihmettelin, voiko joku kuunnella moista tosissaan... Sittemmin ja viimeistään Kalan ilmestyttyä, lumouduin täysin, ja jopa se ensiksi kuultu Galang alkoi kuulostaa hyvältä. Kala sijoittui korkealle viime vuoden levylistauksessani, ja mimmin live-esiintymisiä YouTubesta tsekkailleena, en malttaisi odottaa heinäkuuta - tällaista kun olisi luvassa. PAKKOTSEKKAUS!
Tarkista itse: http://www.myspace.com/mia

Naisartistien kirjo on poikkeuksellisen laaja. Paikalla ovat mm. Cat Power, Goldfrapp, Joan as Police Woman, Lykke Li, Adele, Duffy ja Sharon Jones näin muutamia mainitakseni. Roskilde tarjoilee myös enemmän M.I.A.:n kaltaisia tulisia ja rääväsuisia, mutta tuntemattomampia naisartisteja kourallisen verran.

Näistä ensimmäisenä nousussa oleva Santogold, jota on paljon verrattukin M.I.A.:an. Neito ei suinkaan räppäile vaan musiikki muistuttaa enemmänkin vaihtoehtorockia, parempana vertailukohteena kenties No Doubt. Santogold saattaa olla joillekin entuudestaan tuttu, ainakin mimmin L.E.S. Artistes kuulosti korvaan sen verran tutulta, että olisiko radioissakin soinut. Amerikkalaislaulajattaren tänä vuonna julkaistulla kirjavalla debyytilla vierailee mm. Spank Rock dub-vivahteisella kappaleella Shove it. Santi piipahti myös itse vierailemassa viime vuonna ilmestyneellä Mark Ronsonin hittilevyllä. Hän pääsi nimekkääseen joukkoon, sillä muita levyllä vierailleita esiintyjiä olivat mm. Amy Winehouse, Robbie Williams, Lily Allen ja O.C.:n tunnaristakin tuttu Phantom Planet. PAKKOTSEKKAUS!
Tarkista itse: http://www.myspace.com/santogold

Kolmannella asennemimmillä onkin jo huomattavasti lyhyempi matka Roskildeen esiintymään, sillä Lucy Love matkustaa festareille Kööpenhaminasta. Varsin lupaavalta grimea esittävältä nuorelta MC:ltä on tullut ulos vasta No V.I.P. -niminen digitaalisingle, mutta debyyttialbumin pitäisi putkahtaa ulos vielä ensi syksynä. Saamani käsityksen mukaan Lucy on ollut aktiivisesti mukana puolustamassa Ungdomshusetia, joten neidillä lienee vielä paljon sanottavaa. Lucy Love esiintyy Roskildessa ennen varsinaisia festivaaleja Pavillion junior -lavalla, joten jos olet paikalla jo silloin, on hänkin PAKKOTSEKKAUS!
Tarkista itse: http://www.myspace.com/lucylovemc

TSEKKAA, JOS AIKATAULUT SALLIVAT:

Etnisempää naisenergiaa festivaalilla esittelevät jamaikalainen dancehall-feministi Lady Saw, balkan-henkistä r'n'b:tä vievaava ja mm. kauneusihanteita käsittelevä saksalainen Miss Platnum sekä Espanjasta saapuva La Shica, joka sekoittaa musiikissaan mm. hip-hoppia ja flamencoa. Viimeisen kolmikon läpitsekanneena, en voi sanoa, että kaikki materiaali olisi kolahtanut niin lujaa, että voisin vannoa yleisöstä löytyväni, mutta vähintään meiningin käyn tarkistamassa, jos esiintyvät sopivassa välissä, sillä kaikki heistäkin ovat jossain määrin kiinnostavia.
Tarkista itse:
http://www.myspace.com/ladysaw - Lady Saw
http://www.myspace.com/missplatnum - Miss Platnum
http://www.myspace.com/folcloricadepelocorto - La Shica

lauantai 19. huhtikuuta 2008

My name is Mira and I'm a musicoholic

En olekaan tainnut kunnolla esitellä itsenäni. Siltä varalta, että tätä lukee joku tuntematon.

Hei, olen Mira. Eka levy, jota diggailin oli Hassisen konetta. Ostin ensimmäisen levyni alle kouluikäisenä omilla rahoilla tietysti, se tais olla Leijonakuninkaan soundtrack. Eka bändi, jonka muistan nähneeni oli Gommi & Pommi. Eka juliste mun seinällä oli Suosikista tullut Metallica-juliste. Ensimmäinen huuuuge idoli oli The Prodigyn Keith Flint. Olin myös omasta mielestäni maailman isoin Spice Girls -fani, ja väsäsin yhtyeelle oman päälle satasivuisen lehden. Toinen överifanitus kohdistui Tyrävyöhön, kunnes kuvioihin pärähti monen mutkan kautta grunge-musat ja Radiohead. Tänä päivänä lempibändini on edelleen Radiohead enkä osaa nukahtaa tai herätä ilman musiikkia. Matkustelen musiikin perässä pitkin maapalloa. Musisoida en osaa enää juurikaan, vaikka lähes kaikkien perussoittimien soittamista olen yrittänyt joskus harrastaa. Juttuni taitaa olla vaan se kuuntelu, arvostelu ja tärkeily.

Olen kaikkiruokainen. En sillälailla kuin ihmiset yleensä tarkoittavat näin sanoessaan. En kuuntele sitä, mitä radiosta sattuu tulemaan. Itseasiassa en kuuntele radiota juuri ollenkaan, Bassoradiosta tietyt ohjelmat aina kun muistan. Minulle kelpaa kaikki siinä mielessä, ettei ole genreä, josta en jotain hyvää löytäisi, mutta paskaa en kuuntele. Se on sitä, joka kuulostaa korvaani huonolta. Rakastan tutustua uuteen musiikkin, kokea musiikkia livenä, fiilistellä musiikin aiheuttamia fiiliksiä ja jauhaa musiikista aina siihen asti, että sitkeimmätkään kaverit eivät enää jaksa kuunnella. En osaa luopua levyistäni, ja niitä on ihan liikaa. Ostan mieluiten vinyyleitä, mutten ole formaattiuskovainenkaan, sillä ostan musiikkia silloin tällöin myös digitaalisessa muodossa. Parhaita ystäviäni ovat Last.fm ja MySpace, ja musiikkimaustani paljastaakin eniten seuraavat kaksi tärkeää osoitetta:
http://www.last.fm/user/foonk/charts/?charttype=3month&subtype=artist
http://www.last.fm/user/foonk/charts/?charttype=overall&subtype=artist

Keikoista ois niin paljon sanomista, että laitetaan niistä kertomaan seuraava meme:
1. Luettele 10-20 bändiä / artistia jonka olet nähnyt esiintyvän livenä? Montako kertaa olet nähnyt kyseisen bändin / artistin?
No joo, jos heittelis niitä tärkeimpiä: Radiohead x2 (pian x3!), The Mars Volta x2, Klaxons x2, Death Cab for Cutie, Sigur Rós x2, Pelican, Dan Deacon, Disco Ensemble x23, Teitur, Tool, Kaiser Chiefs, Crystal Castles, LCD Soundsystem jne.
Tsek'n'roll kattavampi bändilistaus!

2. Luettele bändejä / artisteja joita et ole vielä nähnyt livenä, mutta haluaisit nähdä?
Circa Survive, Sufjan Stevens, Oasis, Guillemots, Logh, M.I.A. (kesällä näkee!), Dizzee Rascal jne.

3. Paras näkemäsi livebändi / -artisti?
Hmm, on niin erilaisia livebändejä. The Mars Voltalla on uskomaton energia ja sitten on Dan Deaconin tapaisia hemmoja, jotka vetää yleisön niin hyvin mukaan hauskalla lavaenergiallaan, ettei paremmasta väliä. Sitten on Saimaan, Ceebrolisticsin ja monien dubstep-tuottajien tapaisia keikkailijoita, jotka vetää kaiken niin mahtavasti yhteen, että vaipuu yleisössä transsiin.

4. Paras näkemäsi keikka?
Samalla tavalla kuin on erilaisia esiintyjiä, on erilaisia parhaita keikkoja. Radioheadin näkeminen ensimmäistä kertaa livenä Kööpenhaminassa 2006 oli varmasti keikka, jota en unohda ikinä. Usein juuri ne ensimmäiset keikat pitkän odotuksen jälkeen ovat parhaita, vaikkakin The Mars Volta esimerkiksi olikin monella tapaa parempi tolla toisella näkemälläni keikalla.

5. Keikka, joka yllätti iloisesti?
Sellaset keikat, joille vaan "sattuu paikalle" ilman että tuntee esiintyjää, ja sitte sieltä pärähtääkin jotain ihan mahtavaa ja odottamatonta. Näin kävi esimerkiksi Jaakko Eino Kalevin kanssa 2007 vuoden Flow festivaaleilla.

6. Oletko ollut festareilla?
Kyllä

9. Millä festareilla ja milloin?
Lapsukaisena tuli tsekattua lähinnä Pori Jazzit, Tammerfestit ja Kukkaisrockit, mut sittemmin kiertänyt Koria-Rollit, Ankkarockit, Provinssit, Ruissit, Ilosaaret, Jyrockit, Karmarockit, Szigetit, Roskildet, Puntalat, Hukkarockit, Ämyrockit, Jurassic Rockit, Flow Festivalit, Kickstartit, Keitele Jazzit, Somerockit, April Jazzit, Lost in Musicit jne. Klustermus, RMJ ja Aitoon kirkastusjuhlat on tsekkaamatta.

10. Mitä mieltä olet festareista?
Riippuu festareista. Parhaimmillaan ne on parasta: esiintyjät hyvät, järjestelyt hyvät, soundit ei häviä paljoakaan klubikeikoille, meininki mahtava jne. Huonoimmillaan kaikki kusee aina hinnasta esiintyjiin ja järjestysmiehistä ruokatarjoiluun. Mut kyllä mä lähinnä rakastan niitä sydämeni pohjasta.

11. Parhaat festarit, joilla olet ollut?
Ilosaari ei oo pettänyt koskaan, mut muistan sanoneeni viime kesänä, että Jurassic Rock oli omalla tavallaan paras kotimainen festari, missä oon käyny. Sit on tietty Roskilde, jota en vaan enää uskalla jättää väliin. Sziget oli myös kiva festarina, mut siellä jäi musiikin tsekkailu harmillisen vähäiseksi kaiken muun oheistekemisen myötä.


12. Paras keikkapaikka?

Ulkomailla oikeestaan ollu kivoimmat areenat: Tukholman Cirkus, Dublinin Ambassador Theatre jne. Suomalaisista on kaikista jotain ikävää sanottavaa, mutta voisin veikata Redrumin olevan kiva. En ole käynyt siellä.

13. Viimeisin keikkasi? Missä? Milloin?
Toissapäivänä Tampereen Vastavirralla oli Skweee-swägit ja esiintymässä Eero Johannes,
V.C., Toiminto, Swaeg Pirates + guests...

14. Onko kalenteriisi merkitty tulevia keikkoja? Minkä bändin / artistin? Missä?
Vaikka mitä jeps. Ens viikolla mahdollisesti Jermaine, Myne, Getawaycab, Vavamuffin ja Conscious Youths. Sit varmoja tulevia mm. Matti Johannes Koivu, Penniless, Why?, Stepa ja sit kaikki Roskilden ihanat. No siis, pisimmät suunnitelmat ylttää jo syksyyn.

15. Paras näkemäsi esiintymisasu keikalla?
Tän vetäsee kotiin kyl Cansei de Ser Sexyn Lovefoxxx paljettihaalareineen.

16. Oletko koskaan ollut backstagella? Missä? Milloin?
Öööö, Klubilla muutaman kerran ja Vastavirralla (jos sitä voi bäkkäriks sanoa...), Somerockissa ja tota Porissa Anniksella. (Katu-uskottavaa, eikö...)

17. Oletko ikinä saanut mitään yleisöön heiteltyä kamaa, esim. plektroja? Oletko jotain muuta reittiä saanut jotain tavaroita tms. keikan aikana/ennen/jälkeen muusikolta?
Jep, plektroja on kertyny Radioheadilta, Audioslavelta (Tom Morello<3), The Mars Voltalta, ...And You Will Know Us by the Trail of Deadilta, The Datsunsilta, The Rasmukselta (:-D) ja viel ois pari, joiden alkuperää en muista just nyt. Settilistoja on joltain kavereiden ja Disco Ensemblen keikoilta. R.E.M.in keikalta nappasin jotain lyriikkahommia, joita Michael Stipe nakkas yleisöön. Nine Inch Nailsin Helsingin keikalta käsiin jäi Aaron Northin Fender Telecasterin runko.

18. Oletko saanut nimmareita keikan yhteydessä? Kenen?
Heh, ei oo kyllä aikoihin tullu pyydettyä nimmareita mut joo, kyllähä sitä joskus sillon fanituskausillaan keräs Tyrikset, Apikset, Tehikset sun muut. Eiku! Pakko myöntää, että viimesin kerta oli Karmarockissa 2004 Disco Ensembleltä. Puolustuksekseni voin kertoa olleeni humalassa.. :-D

19. Elämäsi ensimmäinen keikka?
Sanoinkin siitä tuolla ylempänä jo, oli Pedro Hietasen ja M.A. Nummisen "pupu ja kissa"-projekti... Tai oon sitä ennen käyny kyl jossain Pori Jazzeilla, mut kukaan ei varmasti muista siitä mitään.

20. Parasta keikkaseuraa?
Kaverit, jotka itsekin diggailee meinigistä, keskittyy keikkaan ja joraa messissä.

21. Oletko ikinä ollut yksin keikalla?
Joo, se on välillä ihan rentouttavaa. Festareilla yksin liikkuminen toimii, koska voi mennä oman pään mukaan keikalta toiselle. Jos keikka on ollut ihan loistava, harmittaa tietty muiden puolesta, jos kukaan kaveri ei ole ollut sitä todistamassa. Ja onhan se ihan mahtavaa hehkuttaa keikan jälkeenkin yhdessä.

22. Millaista se oli?
Menin asioiden edelle, välillä rentouttavaa & välillä toivoo, että olisi joku mukana. Yksin on tuskaisinta olla klubikeikoilla, joilla on monia esiintyjiä - venailun vuoksi.


23. Otatko kuvia keikoilla?

Riippuu keikasta. Hardcore-keikoilla harvemmin tulee otettua. Jos yleisöä on vähän, oon vähän ujo kuvailemaan. Jos yleisöä on liikaa, kuvien ottaminen on myös hankalaa. Mut jos olosuhteet ja fiilis on kohdillaan tulee kyl kuvattua paljonkin.

24. Paljonko yleensä?
No se ny vaihtelee tasasesti aina viidestä kuvasta sataan kuvaan.

25. Oletko nähnyt lempibändisi livenä?
Kyllä

26. Jännitätkö ennen keikkoja?
Riippuu keikasta. Jos bändi merkitsee minulle todella paljon tai en ole ennen nähnyt esiintyjää livenä niin kyllä jonkin verran jännittää.

27. Heilutteletko keikoilla kylttejä tms? Millaisia?
Ei tuu kyllä mieleen, että olisi koskaan ollut kylttiä mukana. Vaan jos sitä vielä joskus jonkun väsäis? :-D

28. Oletko ikinä antanut lahjoja muusikoille keikkojen yhteydessä? Mitä he pitivät lahjoista? Oletko nähnyt lahjojasi heillä jälkeenpäin?
Tyrävyön Eerolle annoin Marilyn Manson -pinssin Ankkarockissa 2001. Se pisti sen rintaansa heti. Heh heh...

29. Onko sinuun kiinnitetty lavalta huomiota? Onko jokin bändi esim. omistanut jonkin biisin sinulle?
Kyllä & kyllä

30. Jaa jokin hupsu keikkamuisto.
No ei oo hirveen hupsua, mutta vähintäänkin hämmentävä tilanne, kun Birdy Nam Namia käytiin katsomassa Espoossa, ja mentiin keikan jälkeen hotellin aulabaariin pitämään sadetta. Ei hirveen kauaa kestäny, ku bändi pamahti naapuripöytään, ja väkisinkin siinä tajuttiin molemmin puolin, että justhan sitä oltiin samoilla mestoilla jamiteltu, koska yleisöä ei paljoa ollut eikä aulabaarissakaan muita. Siinä tilanteessa oli jotenki _pakko_ vaihtaa ranskalaisherrojen kanssa muutamat sanat, koska se ois ollu töykeetä olla tekemättä sitä. Ei sitä ite keikoilla mitään niin erikoista oo tapahtunu. No, kerran oon stagedaivannu ja kerran laulanu mikkiin. Molemmat Disco Ensemblen keikoilla.

Thanks for listening. Hauska tutustua. Kerro sinä vuorostasi itsestäsi minulle?

torstai 17. huhtikuuta 2008

Jyrockin perjantai

Perjantain 11.4. kohdalla oli kalenterissani isoja huutomerkkejä - eniten heti 16. päivän jälkeen. Jyrockille oli kovat odotukset festivaalivuoden avaajana, muttei se pettänyt vieläkään. Kaikkia illan esiintyjiä yhdisti se, että halusin nähdä jokaisen, enkä yhtään ollut nähnyt ennen. Oli siis kohtuu tärkeää olla mestoilla alusta loppuun asti. Eihän näin tietenkään käynyt :-D

Illan avasi Ka so re:n a.k.a. Kimarrin ja Eero Johanneksen välinen skweee-electro-whatever-battle. Harmittelin keikkakumppanini Annan kanssa, ettei ujous vielä ollut lähtenyt pois, niin kovasti teki mieli bailata. Vaan encoret saatiin ja Eero Johanneksen We could be skweeeroes teki sittenkin tehtävänsä ja laittoi ujon tytönkin tanssimaan.

Eero Johannes vs. Ka so reEero Johannes vs. Ka so re

Seuraavaksi samaisella Carlings-lavalla pärähti tyttöelektrot. En voi kieltää, etteikö minulla olisi ollut tiettyjä ennakkoasenteita niin kuin aina tyttöbändejä kohtaan. Le Corps Mince de Françoise kuitenkin osoitti ainakin live-esiintymiseen kohdistuneet luuloni vääriksi show'n ollessa viihdyttävä samalla kuin soitanto rullasi. Aika skeneilyksihän hommat tuntui välillä menevän eikä vaikutteistakaan voi erehtyä, mutta kaikesta huolimatta muutamat biisit ylsivät hittimateriaalin tasolle, ja ajattelin kyllä lähteä tsekkaan tytsyt uusiksi Ladyfesteille toukokuussa.

Le Corps Mince de FrançoiseLe Corps Mince de Françoise

Tässä välissä käytiin kattomassa vähäsen Kastoria, mutta alakerta oli vähäsen ahdistava tungoksineen, joten lähdin vetämään terassille juurivalmistuneet kasvismätöt valmistautuen illan koitokseen, parhauteen, koko festareille lähtemisen syyhyn: Katusea-perheen helmeen, Ceebrolisticsiin, joka veivasi tällä keikalla vajaalla miehityksellä Jannen a.k.a. Pijallin ollessa Dubaissa.

Ceebrot olikin sitten sellasta ilotulitusta, että heikotti keikan jälkeen niin paljon, että ei kiinnostanut annajärviset enää yhtään. Muisti pätkii monilta kohdin keikalta. En voi syyttää humalaa, joten kaippa heitän syyt jonkinlaisen transsin niskoille. Kuulopuheiden mukaan liikkelle lähdettiin Aie/ I try:lla. Omat muistikuvat rajoittuu oikeastaan huippuhetkiin: Ohine, Uuvus/luata Bengan taustoille (Oisko ollu E-trips? Jos ei ni joku samantyyppinen.) esitettynä, MattiP:n tuoreelta soololta löytyvä KING sekä uus biisi. Ylistyssanat ei riitä kuvaamaan sitä fiilistä. Matti tais heittääkin keikan aikana että: "Täällä on nyt illan parhaat tanssit, sori vaan muut esiintyjät." tai jotain sinne suuntaan. Oli miekkonen kovin oikeassa. (Tsek'n'roll lopun videotaltiointilinkeille!)

CeebrolisticsCeebrolistics

Anna Järvisen päälakea kävin tosiaan katsomassa ehkä puolikkaan kappaleen ajan kunnes päätin lähteä takaisin yläkertaan fiilistelemään Ceebrojen jättämiä fiiliksiä - ja valmistautumaan henkisesti Jesseen, mikä osoittautui hyödylliseksi ja hyväksi päätökseksi.

Jesse oli hämmentävä kokemus. Duon esiintymisaika sisälsi sähläystä, musiikkia, lisää sähläystä ja lisää musiikkia. Piuhoissa oli vikaa ja kaikessa muussakin oli vikaa, mutta se tuntui kuuluvan esitykseen. Jostain haastattelusta (viime perjantain Valo?) taisin lukea, että "me hyräillään niitä melodioita ku meillä ei oo lyriikoita", ja se oli todella hämmentävää todistaa tämä livenä. Kaikki se nosti suupielet niin leveään hymyyn, että posket kipeytyivät ja luulin poskilihasten jumiutuvan siihen asentoon loppuelämäkseni. Suhteeni Jesseen on ollut vuoristorataa alusta alkaen, mutta luulen tämän keikan ankkuroineen tuntemukseni lopullisesti sille positiivisemmalle puolelle. Kiitos Keke ja Ana!

JesseJesse

Illan lopuksi käytiin skänkkäämässä parit biisit The Capital Beatia, joka koostui mm. Evilsonsin ja Soul Captain Bandin jäsenistöstä. Lähdettiin ennen loppua pois, ettei jäädä pahimpaan ruuhkaan. Vaikka ilta olikin hyvä päättää hyväntuuliseen ska'han, pistin nukkumaan mennessäni kuulokkeista kuitenkin Ceebroja. Kyse oli kuitenkin hyvin todennäköisesti vuoden parhaasta kotimaisesta keikasta - ellen sitten näe poikia uudestaan.

Videot:
Ceebrolistics - Ohine (ensi-ilta...)
Ceebrolistics - Uusi biisi

Kuvat:
Eero Johannes vs. KA SO RE
Le Corps Mince de Françoise
Ceebrolistics
Jesse

tiistai 8. huhtikuuta 2008

Hokkuspokkus

No perkeles, kaippa sitä on pakko kommentoida jotenkin näitä musiikkimaailman tapahtumia, viimeistään nyt, kun Qstock eilen julkisti pääesiintyjäkseen Manic Street Preachersin. Minut selätti jo pelkästään se, että Manicsit tulevat tällä kiertueellaan Suomeen, mutta että Ouluun?! Ja Jay-Z Poriin Kirjurinluodolle? Sinne mies kieltämättä parhaiten sopii, mutta olisin odottanut RMJ:n sijasta kiinnitystä Pori Jazzeille :-D Aikaisemmista Suomen festarikiinnityksistä leuka on tipahtanut Provinssin Foo Fightersille sekä Ilosaaren Commonille & Venetian Snaresille. Big up! Vielä kun Jurassic Rock taikoo esiintyjäkaartiinsa jonkun RATM:in tai The Mars Voltan niin ei voi kuin ihmetellä ja ihastella tätä ison maailman meininkiä.

Tämän viikon yllättäjäksi haluaisin kuitenkin nostaa Manicsienkin ohi gangsta rapin. Kunnon väkivaltaräppiä ei tietääkseni ole ulkomailta käyty turhan usein täällä edustamassa (korjatkaa jos olen väärässä), joten eilen Virgin Oiliin kiinnitetty Necro hämmästytti. Tänään jouduin kirjaimellisesti hieromaan silmiä, kun Nosturiin varmistettiin Three 6 Mafia (tunnettu myös nimillä Triple Six Mafia ja Backyard Posse). Perkele, kun joutuis joka viikonloppu ravaamaan siellä Etelä-Suomessa.

Sen sijaan Coldplayn tai James Bluntin korkeat sijoitukset unettavimman musiikin tutkimuksessa eivät tulleet yllätyksenä :-D Meikäläinen ei kyllä kiukunpuuskissaan saisi ikinä nukutuksi edellä mainittujen musiikin tahtiin, hyi!

Necro - Virgin Oil Co., Helsinki, 2.5.2008, 20/25€
Three Six Mafia - Nosturi, Helsinki, 22.5.2008, 33/35€
Jay-Z - RMJ, Kirjurinluoto, Pori, 19.-21.6.2008, 48/75/95€
Manic Street Preachers - Qstock, Kuusisaari, Oulu, 25.-26.7.2008, Liput TBA

maanantai 7. huhtikuuta 2008

Raised Fist @ Klubi

Koska en oikeastaan osaa keikkaa seuranneen (ja edeltäneen) humalatilan vuoksi kommentoida oikein muuta kuin että ihan jees, mutta parempaakin näiltä nähty, lätkäsenkin tähän ainoastaan kuvat. Klikkaamalla isommaksi ja täältä lisää.

Raised FistRaised Fist Raised FistRaised Fist Raised FistRaised Fist

Rumba 25 vuotta

Viime torstaina käväisin katsomassa Rumban 25-vuotissynttärikiertueen avajaiskeikan Tampereen Klubilla. Saavuin paikalle sopivasti myöhässä eli saman verran kuin illan ensimmäinen esiintyjä, Tuomari Nurmio, joka tällä kertaa soitteli soolona. Etukäteen pelkäsin yhdistelmää Tuomari-IWATSW-Lapko, mutta jo ensimmäisen esiintyjän aikaan paikalla oli kohtuullisen paljon jengiä kalliisiin kolmentoista euron lippuihin nähden. Rankan työpäivän jälkeen Tuomarin rauhallinen jammailu meni vähän ohi aistimieni, ja pisti lähinnä haukotuttamaan. En varmasti voi syyttää tästä kuin itseäni, sillä muu yleisö vaati herran lopetettua encorea pitkään - ja turhaan.

Illain tuorein ja paras show lähti tamperelaislähtöisistä käsistä. I Was a Teenage Satan Worshipper on aikaisemmin nähtyjen keikkojen perusteella ollut aina pettymys live-tilanteissa, ja se on kuulostanut parhaimmalta kotioloissa levyltä. Vastailmestynyt kiekko The Lemonade Ocean oli minulle niin raavas pettymys, että boikotin merkeissä skippasin teinisatanistien levynjulkkarikeikan, vaikka siellä olisi ollut lämppäämässä oma lempparimieheni, Jaakko Eino Kalevi. Kuuleman mukaan boikottini ei ollut kuitenkaan turha, koska tämäkin keikka oli mennyt penkin alle satanisteilta.

I Was a Teenage Satan Worshipper I Was a Teenage Satan Worshipper

En tiedä, mitä oli tapahtunut edellisen näkemäni keikan ja torstain välillä, mutta nyt kaikki skulasi ja vieläpä erinomaisesti. Kun viimeksi takkuili sekä bändin sisäinen yhteensoitanto että erityisesti live-miksaus, nyt kaikki teki kunniaa musiikille jopa siinä määrin, että uuden levyn kappaleetkin pääsivät oikeuksiinsa - toisin kuin levyllä. Liekö Pasi-Petteri raahannut vain remminsä treenikämpälle useammin kuin ennen vai oliko kyse jostain suuremmasta muutoksesta, mutta rytmiryhmän dynaaminen esiintyminen paransi myös keulakuvan suoritusta. My Lovin' Martian, ota bänditoverisi ensi kerralla mukaan studioonkin!

Lapko
Malja

Lapkoa odotin mielenkiinnolla, sillä en ollut nähnyt satakuntalaisia Young Desiren ilmestymisen jälkeen. Lapko ei kuitenkaan yllättänyt tälläkään kertaa. Vaikka settiin mahtui monta kappaletta, jotka livenä oli vielä jäänyt kuulematta, keikka oli nähty jo monta kertaa ennenkin. Ainoana kappaleena joukosta erottui Paranoid, joka kajahtaa korviini muutenkin muita Lapko-biisejä vahvempana. Tuttu tasaisen vahva, mutta tylsä veto sai minut lähtemään kesken keikan kotiin nukkumaan. Salissa kaikui "leather forever", kun pistin narikassa nahkatakkia ylleni.

Kuvia:
IWATSW
Lapko