perjantai 2. marraskuuta 2012

Pidä varas: Pimeys

Tehosoittoa Radio Helsingissä, Nuorgamin Kaikki huomisen bändit -nosto ja Tulevaisuuden tusina 2013. Laajaa blogihuomiointia (Stop, shake, honey, go, Slow Show, Singin' Drunken Lullabies, Arvoitus on meille poika tuo) ja keikkoja muiden muassa Tavastialla, Lost In Musicissa ja Monsters of Popissa. Käsi pystyyn ken ei ole koskaan kuullut yhtyeestä nimeltä Pimeys? Jahas. Onnittelut. Olet virallisesti vanha ja pihalla kaikesta siististä. Otappas siis hyvä asento kiikkustuolissa ennen kuin pimenee ihan totaalisesti.

Pimeitä jätkiä. Kuva: Ilkka Saastamoinen
Vuonna 2011 perustettu Pimeys koostuu neljästä herrashenkilöstä: Joel Mäkinen (laulu, koskettimet), Pekka Nisu (laulu, kitara), Jukkis Virtanen (basso) sekä Tuomo Laakso (rummut). Soittokokemusta kaveruksilta löytyy bändeistä kuten Nick Arse & The Arsenicks, Manna ja Rex Willer, minkä lisäksi kytköksiä voi vetää myös erittäin mainion Lazardsin ja PMMP:n suuntaan.

Yhtyeen Soundcloud-tilillä ensiesittelynsä saanut biisikaksikko Elämä kiinnostaa ja Näin sinut unessa herätti oitis keskustelua musapiireissä  ja blogeissa. Täytyy myöntää, että suhtauduin itse aluksi melko skeptisesti yhtyeeseen, eikä ylistetty Elämä kiinnostaa herättänyt sen kummempaa reaktiota. Kappaleista jälkimmäinen kuitenkin osui ja upposi. Näin sinut unessa maistuu minulle juuri toismaailmallisen ja mystisen tunnelmansa vuoksi. Kerkko Koskinen meets Paavoharju? Outoa, mutta toimivaa poppia.

Pimeys Telakalla 21.9.2012. Kuva: Kreetta Airila.
Näin bändin ensimmäistä kertaa livenä tämän vuoden Monsters of Popissa. Tuolloin Pimeys oli hakenut soundivahvistusta Markus Pajakkalan ja Akuliina Niemen muodostamasta puhallinsektiosta, ja tämä toikin äänikuvaan raikkautta ja syvyyttä. Hienoa! Telakalla sävykkäästi ja tyylikkäästi soineen Pimeyden välispiikit herättivät sen sijaan hämmennystä. "Täällä on vähän kirjastomainen fiilis. Onks jengi ottanut kokaiinia jo?", tiedusteli Joel kiltisti istuneelta yleisöltä Veli-kappaleen jälkeen. Vilkaisin ympärilleni ja naurahdin kysyvästi. Häh? Heh?

Edellä mainitun kappaleen lisäksi mieleen jäi hieno ja ylväs Rakennukset, jonka runollinen kertosäe (rakennukset kaatuu päälleni / kun valo poistuu asunnostani) jätti mukavan kutkuttavan tuntuman. Keikan edetessä tunnelma rentoutui ja välispiikitkin paranivat. Muistettavin heitoista tuli jälleen Joelilta, joka spiikkasi Pekan säveltämän Elämä kiinnostaa -hitin sisään veljellisesti piikitellen: "Mä sävellän tokalle levylle tollasen Bumtsibum-biisin." Tällä kertaa nauratti jo ihan oikeasti. Hyvä!

Seuraavan kerran pääsin todistamaan Pimeyden livekunnon Tavastialla jo aiemmin blogissamme esitellyn Jukka Ässän lämppärinä. Keikan aikana mieleen ui joukko hienoja kotimaisia artisteja kuten Ultramariini, Liekki, J. Karjalainen ja Egotrippi, vaikkei yhtye näistä yhdeltäkään erityisemmin kuulosta. Ja se Pimeydessä onkin niin hienoa - se kuulostaa vain itseltään: tuoreelta, mystiseltä, popilta ja jopa ajattomalta. Kappaleista tällä kertaa mielenkiinnon herättivät Igor, Boris, Hugo ja mä sekä kaunis ja puhutteleva Helsinki. Varsinkin jälkimmäinen on omasta mielestäni ehta tulevaisuuden klassikko.



Suosittelen lämpimästi tarkastamaan Pimeyden livekunnon - lupaan, ettet tule pettymään. Ai niin. M.dulor julkaisee bändin debyyttilevyn näillä näkymin helmikuussa. Ensi vuoden odotetuin esikoisalbumi? Kyllä.

Pimeys keikalla:


9.11.2012 Torvi, Lahti
16.11.2012 Kultakala, Kalajoki
17.11.2012 Rytmikellari, Raahe
5.12.2012 Le Bonk, Helsinki

Facebook: http://www.facebook.com/Pimeysyhtye
Soundcloud: http://soundcloud.com/pimeysyhtye
Blogi: http://pimeys-pimeys.blogspot.fi/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti