torstai 1. elokuuta 2013

Flow '13: Parquet Courts


Yksi tämän vuoden Flow'n eniten odottamistani artisteista on Texasista New Yorkin Brooklyniin asettautunut Parquet Courts. Yhtyeen taustalta löytyy vuonna 2011 omakustannekasettijulkaisu American Specialties, josta Play Pinball! Records julkaisi vinyylipainoksen. Tätä seurasi vuonna 2012 laulaja-kitaristi Andrew Savagen omalla Dull Tools -merkillä julkaistu Light Up Gold, josta What's Yr Rupture pani pihalle laajemman levittelyn version tämän vuoden alussa. Itse olen päässyt kuulemaan tähän mennessä vain jälkimmäistä levyä, mutta se on jo aivan tarpeeksi kova setti raahatakseen minut takuuvarmasti bändin keikalle parin viikon päästä!



Avausraita Master Of My Craft polkaisee levyn itsevarmasti käyntiin mahtavan ironisella luu kurkkuun -henkisellä kuvauksella bändin state of mindista:

I got a gold medal record time, gold record, diamond mine,
name in print, tongue, tshirts, and minds.
thread count - high
commissions - high
hourly rates - high
a minute of your time? forget about it.

Jokainen Light Up Goldin kappale tuntuu olevan täysin luonnollisessa jatkumossa edellisen kanssa. Borrowed Time jatkaa thurstonmooremaista melodiatajuista riffittelymonotoniaa, mutta lyhyt Donuts Only viimeistään räjäyttää pankin, ja voimakkaan Pixies-henkinen kitaran ja huudon yhteispuhelu nostaa levyn intensiteetin uudelle tasolle. Yr No Stoner ja N Dakota voisivat yhtä hyvin olla Stephen Malkmusin käsialaa, kuitenkaan liiaksi Pavementia matkimatta. Careers in Combat, Light Up Gold, No Ideas... Näitä kaikkia biisejä voisi yhtä hyvin kehua! Levyn kohokohdaksi noussee kuitenkin mieletön junnaava sauhuttelu-eepos Stoned and Starving, joka on humoristisuudessaan ja kitarajumittelussaan mainio kappale.

Stoned and starving?
Parquet Courts on itse kuvaillut musiikkiaan americana punkiksi. Kovin rankkaa tai raskasta heidän musiikkinsa ei kuitenkaan ole, ja itse löytäisin yhtyeen hengenheimolaisia varsinkin 90-luvun slacker-muusikoista ja noisessa marinoiduista post-punkkareista. On aivan selvää, että koko Light Up Goldin läpi soi Sonic YouthinPixiesinThe Feeliesin ja Pavementin kaltaiset vaikutteet, mutta se ei häiritse. Hauska huomio on mielestäni, että monta kertaa Parquet Courtsista tulee mieleen Thurston Mooren ja Lee Ranaldon soolotuotantojen tyylittely ja soundi, kuitenkin tietyllä poikamaisemmalla viballa.

2000- ja 2010-lukujen bändien vertailu ja niputtaminen 80-90-lukujen esikuviin on usein masentavaa puuhaa, sillä tuntuu, että kaikki hyvät jutut vain kaivetaan levyhyllyjen uumenista uudestaan käyttöön ilman todellista kekseliäisyyttä. Monet voisivat varmasti sanoa samaa Parquet Courtsista, mutta itse kiistän tämän näkökulman. Aika ajoin ilmoille putkahtaa tutun kuuloista musiikkia, jossa on kuitenkin jotain eri lailla, jolloin musiikki kutkuttaa, innostaa ja värisyttää.

Light Up Gold pursuaa loistavia riffejä, yksinkertaisia melodioita, hyviä lyriikoita ja intensiivisiä laulusuorituksia. Tällä levyllä yksinkertaisesti mikään ei tunnu väkisin väännetyltä tai teennäiseltä, vaan laiskahtava mutta suora ja terävä message tekee temppunsa niin suurella tarkkuudella, että levystä ei voi olla kuin huumaantumatta.

Suosittelenkin kaikkia vähääkään kiinnostuneita katsomaan tämän polkupyöräkaupassa kuvatun KEXP-livekeikan. Jos Parquet Courts on Flow'ssa lähellekään tämän tason livebändi kannattaa paikalle takuuvarmasti eksyä.



Parquet Courts esiintyy Helsingin Flow Festivalilla ensi viikon lauantaina 10.8.2013 klo 20:45 Black Tentissa.

1 kommentti:

  1. Vahva suositus multakin tälle! Odottelen innolla :---)

    VastaaPoista